Kiiki

Kiiki vauhdissa Kymin lentokentällä.

Gielas ‘Kiiki’ s. 30.10.2009 oli Mörkin seitsemäs pentu, ollen nartuista toinen. Jos jossain kolahtaa ruokakuppi, oli paikalla takuuvarmasti pieni harmaa husky, Kiiki. Suursyömärin ruokahaluilla varustettu sympaattinen neito tervehti kaikkia ihmisiä iloisesti ja veikeä ilme silmäkulmassa: jospa tällä tulijalla olisi minulle nami. Kiiki oli syntyessään kaikkein pienin ja oli jäädä sisarustensa jalkoihin. Mutta erittäin sitkeän ja kekseliään luonteensa turvin Kiiki selvitti aina tiensä nisälle. Hieman vanhempana pentuna se varmuuden vuoksi nukahti ruokakuppiin, varmistaen aterialle pääsyn seuraavalla syöttökerralla 🙂

Siskonsa Kaisan kanssa Kiikillä oli on/off suhde. Murinoilta ja tappeluiltakaan ei vältytty mutta ulkopuolisen uhkan alla siskosten yhteistyö oli saumatonta. Kiiki oli laumassa erakko. Oli vain kaksi laumanjäsentä, joiden kanssa Kiiki tuli täydellisesti toimeen. Oman emonsa ja Wilman. Kiikillä ja Wilmalla oli yhteinen piirre, joskaan sitä ei ole mitenkään ‘diagnosoitu’. Molemmat olivat ylivilkkaita ikiliikkujia. Meillä onkin perheen sisäinen nimitys pariskunnalle: ADHD koirat. Kiikin rekikoiraura alkoi hitaasti mutta kun se lopulta hokasi homman, se oli yksi muiden joukossa ja teki työnsä moitteettomasti.

Kiikin syyskuun 2020 alussa alkanut juoksu sai käänteen, kun se pitkittyi. Koska Kiiki oli supersyömäri, kiinnitin huomion sen syömisrytmin hidastumiseen. Kiiki söi kuitenkin joka kerta kupin tyhjäksi. Mitään vuotoja ei ollut mutta vatsanseudulle oli muodostunut isohko kupu, joten veimme neidin lääkäriin 7.10. Tilanne muuttui ultrauksessa hetkessä kriittiseksi ja Kiiki leikattiin välittömästi. Märkäkohtu oli todella laaja-alainen ja kohtu roippeineen painoi liki kaksi kiloa. Kiiki selvisi leikkauksesta ja toipui emäänsä nopeammin kuntoon. Aina kannattaa olla ahne possu.

Kesäkuun alussa 2021 huomasin ikäänkuin vahingossa Kiikin nisissä olevan suuren kasvaimen, kun se lenkillä käveli hieman keventäen. Ensin Kiiki sai antibioottikuurin, joka helpotti visvaiseen ihottumaan. Mutta kasvain levisi aggressiivisesti parissa viikossa. Neiti söi kuitenkin viimeiseen päivään asti ahnaasti. Kiikin liikkuminen väheni kasvaimen levitessä vasta 2-3 päivää ennen viimeistä matkaa. Kiiki nukahti ikiuneen 11.6.2021 eläinlääkärin vastaanotolla. Pieni, suuri koira oli poistunut luotamme.

Kiiki upoksissa lentokentän metsässä 22.2.2016.

Kiiki tarhassa 8.2.2020.

Kiikillä oli koko toipilasajan seuraa Laikusta. Neideistä tulikin ystävykset. Kuvassa leikkausta seuraava päivä 8.10. Kiiki matkusti mantereelle päivittäin meidän kanssa kahden viikon ajan. Sen jälkeen se siirtyi takaisin tarhaan.

⇐ Palaa koirat-sivulle