Minni

Pikkutytöstä asti olin haaveillut omasta lassiekoirasta. Meni 50 vuotta ja vihdoin pikku ‘lassie’ saapui meille 2.8.2021. Tosin tältä lassielta olivat karvat hävinneet jonnekin 🙂

Minni eli Koiruuksien Jokamaunrae on sileäkarvainen collieneiti. Hän on syntynyt 14.6.2021 Tervakoskella, Koiruuksien kennelnimeä kantaen. Minni on siis pitkäaikaisen unelmani täyttymys. Minnin väritys on tricolour eli kolmivärinen. Minnin emo Mytty on väritykseltään soopeli ja isä Vertti on tricolour. Minnillä on sisko ja neljä veljeä. Minni tuli meille 7 viikkoisena ja painoi tullessaan 4,6 kiloa.

Minni otettiin laumaan sisään hienosti. Laikku oli mukana reissussa, kun haimme Minnin kotiin. Kahden tunnin automatkan lisäksi tuli tietysti vielä tunti merellä olemista. Minni asettui nukkumaan Marun kajuutan lattialle ja oli kokolailla heti selvillä, miten veneessä matkustetaan.

Wilma otti pennun hyvin wilmamaiseen tapaansa vastaan ihastuneena ja emon roolin päälle laittaen. Tarhahuskyt saivat katsella pentua verkon läpi, paitsi Mörkki tutustui pentuun jo ensimmäisten päivien aikana. Myös Nappi oli innoissaan, kun talossa oli jälleen koira, joka oli samaa kokoa sen kanssa (ainakin hetken).

Minni 7 viikkoisena, juuri kotiutuneena pienokaisena <3

Kasvu on huimaa. Tässä Minni 9,5 viikkoisena 19.8.2021.

Minni oli alusta asti helppo opettaa ja kouluttaa. Se oppi nopeasti uudet asiat ja kontaktoi todella hyvin. Miellyttämisen halua oli myös sopivasti. Minni oli rohkea pentu ja erittäin sosiaalinen mitä tuli ihmisten kanssa tapaamisiin. Vieraita koiria kohtaan se oli alusta asti hieman pidättyvä. Ääniarkuutta ei ollut, paitsi aivan pienenä se pelästyi ohi mennyttä mönkijää. Sekin arkuus loppui, kun totuteltiin niihin ääniin kaikessa rauhassa.

Vähän ennen viiden kuukauden ikää alkoivat hampaat vaihtumaan pysyviin hampaisiin. Kaikki muut hampaat vaihtuivat helposti mutta maitoyläkulmahampaat tuppasivat jumittamaan paikoillaan. Toisen puolen alakulmahammas ei näin saanut tilaa kasvaa oikeaan suuntaan ja Minnin hampaita jumpattiin useaan kertaan päivässä monta viikkoa, jotta alakulmuri alkoi kääntymään oikeaan suuntaan. Kun lopulta viimeisetkin maitohampaat yläkulmureista irtosivat, alkoi väärään suuntaan kasvanut alakulmurikin löytää oikean linjan.

Minni kävi elämänsä ensimmäisessä koiranäyttelyssä 18.6.2022. Kysesssä oli Kotkan Ruusu näyttely Kotkan Katariinanpuistossa. Minni kilpaili junioriluokassa, jossa oli mukana viisi sileäkarvaista collieneitoa. Minni sai yksilöarvostelussa arvosanaksi ERI (erinomainen) ja kilpailuluokassa se oli neljäs. Ihan ei saavutettu SA:ta, jonka avulla Minni olisi päässyt vielä paras narttu -kehään. Minni käyttäytyi näyttelyssä erittäin rauhallisesti, ollen kuitenkin kehässä vauhdikas ja yhteistyökykyinen. Minnin esitti hyvä kamuni Sanni.

Minnin anturoiden iho alkoi oheta kovien helteiden jatkuessa viikkokaupalla heinäkuussa. Lopulta iho meni muutamasta anturasta rikki. Minni sai rasvat (sin Bepanthen aukioleviin ihoalueisiin ja Vetramil voidetta suojaamaan ohutta ihoa) tassuihin. Muutaman viikon ajan pidin sillä tossuja lenkeillä. Anturat paranivat tuskaisen hitaasti ja jouduimme perumaan koulutuksia, kenttäharkkoja sekä paimennustreenejä. Uiminen onneksi alkoi sujumaan elokuussa.

Minni kävi elokuun alussa tutustumassa Hyvänmielen Koirakeskuksessa uimahalliin. Ensimmäisellä käynnillä oli mukana Laikku. Wilman piti ensin olla mukana, mutta sillä oli ihossa tulehdus, joten hän ei päässyt mukaan. Minni uskaltautui menemään rampille ja hakemaan leluja mahasyvyydeltä mutta uimaan ei ollut intoa mennä. Sitten tapahtui omassa rannassa se, mitä olin todella toivonut. Minni alkoi uimaan meressä. Toisella käynnillä hallissa elokuun lopulla Minni meni uimaan pariin otteeseen, kun avustimme sitä valjaista kiinni pitämällä. Mitään intointoa ei vieläkään syttynyt halliuimiseen.

Kolmikuinen Minni leikin touhussa 15.9.2021.

Reilu neljäkuinen Minni harjoittelee pönötystä näytelmiä varten 26.10.2021.

Minnin kauniit luonnonkorvat. Viisikuisena Minnin kuono on alkanut kasvamaan aikuisen collien lookkiin.

Minni 11 kuukautta ja upea pönötyskuva, joka otettiin Tervakoskella kyläillessämme. Kuva Tiina Heikkinen.

Minnin ilmeikäs katse 11 kk

Minni Sannin kanssa Kotkan Ruusu näyttelyn kehässä 18.6.2022.

Minni kävi 17.7.2022 tutustumassa lampaisiin ja paimentamiseen Kannusjärvellä. Lampaat olivat alkuksi pyöröaitauksessa ja Minni tutkaili niitä ulkopuolelta. Sitten Minni pääsi lampaiden kanssa aitaukseen ja testailtiin, miten eläimet toisiinsa reagoi. Pikkuhiljaa Minnille alkoi selvitä homman juju. Kokeiltiin myös lampaiden kuljetusta Minnin ollessa hihnassa ja Minni sai lopuksi vielä itse testailla oman etäisyytensä vaikutusta lampaisiin. Itselläni on 30 vuotta sitten ollut coctailbordereita, joista nuorempi paimensi jonkun verran. Into paimennusharrastukseen syttyi jälleen Minnin antaessa näyttöä taipumuksesta paimennukseen. Treenit jatkuvat Klamilassa.

19.7.2022 oli vuorossa viralliset lonkka-, kyynär- ja selkäkuvaukset Anjalan eläinlääkäriasemalla. Kaikki muut kuvat lähtivät puhtaina Kennelliittoon mutta vasemmassa lonkassa oli kuvaava eläinlääkäri epävarma lonkan puhtaudesta. Tulokset tulivat jalostustietojärjestelmään torstaina 21.7.2022 ollen seuraavanlaiset: Lonkat A/A (lonkkanivelen kasvuhäiriö HD) ei muutoksia, Kyynärät 0/0 (kyynernivelen kasvuhäiriö ED) normaali kyynernivel ja selkä LTV0 (välimuotoinen lanne-ristinikama) normaali ja VA0 (nikamien epämuotoisuus) normaali, lukumäärä nolla. Näihin tuloksiin voi olla todella tyytyväinen, Minnin luusto on täysin terve. Yksi luustokuvaus on vielä edessä. Se on spondyloosi (selän rappeumasairaus), joka näkyy vasta kaksi vuotiaana. Terve koira on aina omistajalleen onni. Koiralla ei ole luuston puolesta vaivoja ja se on myös huoleton kisa- ja näyttelykumppani.

Minni näkee ensimmäistä kertaa elämässään lampaita. Ensin tutustuttiin niihin pyöröaitauksen ulkopuolelta. Minni oli ensin hieman hämillään mutta aika nopeasti alkoi niistä sitten kiinnostumaan.

Minni pyöröaitauksessa muutaman lampaan kanssa. Hieman ensin taas jännitti ja Minni haukahteli lampaille mutta kun lampaat väistivät Minniä, se alkoi saada jujusta kiinni.

Kuljetusharjoitus borderin avustamana hihnassa. Minnin päässä selkeästi alkoi raksuttaa 🙂

Talvella 2022-2023 Minnillä uusi anturoiden ihon aukeaminen. Joulukuussa 2022 sitä alkoi vaivata myös pissankarkailu ja hyppyhaluttomuus autoon. Pissaongelmaa hoidettiin ensin antibiootein, joka helpottikin välillisesti vaivaan. Anturoihin kokeiltiin esilaisia rasvoja ulkoisesti mutta lopullisen avun niihin toi ruokaan lisättävä pellavansiemenöljy, jota Minni söi kolmen kuukauden kuurina. Helmikuussa pissankarkailu palasi ja eläinlääkäri määräsi tulehduskipulääkettä ja epäili takaselän hermo-tai rankajumia. Jälleen pissakarkailu helpotti mutta hyppäämishaluttomuus ei. Keväällä pääsimme tutulle osteopaatille ja siitä alkoi Minnin takaselän kuntouttaminen. Osteopatia käyntejä on kuukauden välein ja lisäksi hoitoon lisättiin vesimattotreeniä. Onneksi olimme Minnin kanssa käyneet tutustumassa vesimattoon aiemmin. Tuttu elementti ja rauhallisuus auttoivat, kun tällä kertaa sen kanssa hoidettiin kipuilevaa selkää.

Kesäkuussa 10.6.2023 oli Minnillä toinen näyttely. Ennen näyttelyä Minnin anturat alkoivat jälleen aueta. Rasvasin tassuja uutterasti ja tilasin jälleen pellavansiemenöljyä, jota tällä kertaa on tarkoitus antaa sille puolisen vuotta. Minni osallistui collieiden sivuerikoisnäyttelyyn Lappeenrannassa nuortenluokassa. Tämä olikin Minnille viimeinen nuortenluokaan pääsyikä, sillä kaksi vuotias kuuluu jatkossa avoimeen luokkaan. Minni täytti kaksi neljä päivää näyttelyn jälkeen. Minnin esitti kehässä sen kasvattaja Teija. Minni käyttäytyi hienosti ja sai hyvän arvostelun. Minnin sijoitus oli NUK ERI2. Tuomarina oli Johansson Micael.

20.6.2023 Minni kävi selän spondyloosikuvissa. Olin lievästi sanottuna huolissani tuloksesta, koska oireita, jotka saattoivat johtua spondyloosista, oli olemassa. Kuvat lähtivät Kennelliittoon kuitenkin täysin priimana, nolla-asteena. Eli ehjä selkä siltäkin osin. Muutama päivä myöhemmin Kennelliiton jalostustietojärjestelmään oli tullut Minnin selän spondyloosin virallinen tulos: SP0. Eli Minni on luustoltaan täysin terve, ihan priimaa kaikki kuvatut kohteet 🙂

Minnin takaselän ongelmat jatkuivat pitkin kesää ja syksyä. Pissankarkailua oli päivittäin. Samoin anturoiden ihon ohuus jatkui ja kirsusta alkoi kadota väri. Eläinlääkäri tutki lisää Minniä ja totesi Minnillä olevan suurella todennäköisyydellä collienose. Anturoihin saatiin lisää rasvaa (Bio Balm) ja kipulääkekuuri takaselkään. Pissankarkailuun kokeeksi Propalinia. Jatkoimme säännöllisesti osteopatiaa ja vesimattoilua. Välillä jumit hieman helpottivatkin ja samalla pissankarkailu väheni. Talven 2023-2024 alussa otin tassuvahan käyttöön pitkille lenkeille, joissa tossujen käyttö ei ollut sopivaa. Canine Care tassuvaha auttoi anturoiden kuivuuteen ja pehmensi niitä.

⇐ Palaa koirat-sivulle