Kuutsalo on saari Kotkan kupeessa, itäisellä Suomenlahdella. Pääsaaressa Kuutsalossa on neljä kylää, joita asuttaa 24 ympärivuotista asukasta. Näiden lisäksi on satoja kesäasukkaita. Kuutsalon saaristoon kuuluvat mm. Kirkonmaa, Vuorisaari, Pitkäsaari, Vassaari ja Karhusaari sekä lukematon määrä pienempiä saaria.
Sisällysluettelo
Muistoni Kuutsalosta kantautuvat aina 1970-luvun alkuvuosiin. Rantauduin Kuutsaloon 1968 taaperoikäisenä, perheeni alkaessa rakentamaan kesämökkiä Suurenkylänlahden rannan tuntumaan. Lapsuus, nuoruus ja sittemmin aikuisiällä kaikki mahdolliset vapaa-ajat on tullut vietettyä tässä saaressa. Myöhemmin 2000-luvulla sitten muutin pysyvästi kuutsalolaiseksi.
Kuutsalossa on toiminut kansakoulu aina vuoteen 1963 asti. Lapsena kävimme usein koululla kirjastossa ja leirien aikaan hiippailimme koulurakennuksen huoneissa tehden tutkimusmatkoja ominpäin. Muistoissa on myös koulun pehmeä ja matala hiekkaranta, jonne uimme kesäisin lähes päivittäin. Koulun vieressä Hauhian talon kupeessa toimi kioski, josta haimme postin ja samalla sai ostettua päivittäistavaroita kuten maitoa, makkaraa ja leipää. Savolaisen vanhassa tallissa tuli paljon leikittyä. 1970 luvulla siellä oli vielä hevosen karsina kunnossa olkineen sekä muiden kotieläinten makuuparsia. Suurimman osan päivästä kuitenkin olimme uimassa tai soutelemassa. Myös metsässä tuli liikuttua paljon. Lapsuudestani muistan kyllä pienet punkit, joita irroiteltiin iholta iltaisin, ilman sen suurempaa hysteriaa.
Verkkokalastus oli isäni suuri intohimo. Olimme kesäaamuisin ja -iltaisin veljeni kanssa soutamassa isälle venettä, jotta verkot saatiin koettua. Herkkänä lapsena sain päästellä pienimmät kalat takaisin uimaan. En koskaan halunnut niitä tappaa. Kun veljeni oli päästänyt ne päiviltään, osasin ja halusinkin kyllä saaliit suomustaa ja perata. Metsän antimia tuli myös poimittua lapsen näkökulmasta katsottuna hirmuiset määrät loppukesien marja-aikaan. Äiti keitti mustikat ja puutarhan viinimarjat mehuiksi, joita sitten kipeänä ollessa saimme nautiskella. Kaikki oli tarkkaan laskettu, huvikseen mehuja ei juotu.
Tärkeintä ja muistoihin vahvimmin jääneitä hetkiä olivat kuitenkin merimatkat. Lapsuuden ajan kulkupelinä oli vanha meriläismallinen puuvene, jota keväällä raapattiin vanhoista lakoista puhtaaksi, maalattiin myrkkymaalit pohjaan ja odotetuin hetki oli mereenlasku. Niin pienestä kuin muistan, sain istua isän sylissä ja ajaa. Kuutsalon väylien merimerkit, karikot, matalikot ja tuulet suuntineen tulivat tutuiksi ja imeytyivät selkäytimeen loppuelämäkseni. Pienestä lettipäisestä tytöstä kasvoi merta rakastava, taitava ja etenkin merta kunnioittava saarelainen. Mitäpä muuta tahdoinkaan aikuisena enempää kuin omistaa oman meriläisen ja kyntää sen kanssa merellä.
Kuutsalon viiri seitsemän suvun tunnusten kera.
Kuutsalon rakennuksia ja paikkoja
Kuutsalon kappeli on rakennettu talkoovoimin ja se siunattiin käyttöön vuonna 2003. Kappelin ovet ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Sisään voi mennä hiljentymään ja kirjoittaa vieraskirjaan pienen muiston käynnistään. Kesälauantaisin soitetaan ehtookelloja ja pidetään pieni rukoushetki. Ovet ovat peräisin Laajakosken vanhasta kappelista ja alttariristi Ruotsinsalmen taistelun aikaisesta laivanhylystä. Kappelin on suunnitellut arkkitehti Tuomo Hovi.
Kuutsalon kappeli ja kellotorni.
Popovin muistolaatta löytyy Autionkylänvuorelta. Aleksandr Popov oli venäläinen fyysikko, joka lähetti ensimmäisen langattoman sähkösanoman Kuutsalosta panssarilaiva General-admiral Apraksin avuksi vuonna 1900. Tämän tapahtuman muistoksi paikalle on pystytetty muistolaatta. Mitään tienviittoja tahi tietä ei muistolaatalle ole, vaan sen luo pääsee kapuamalla Autionkylänvuorelle jyrkännettä pitkin.
Popovin muistolaatta maisemineen 28.8.2017.
Kuutsalon koulu sijaitsee Kylänlahden rannalla, Suurikylän ja Autionkylän rajalla. Kuutsalon koulun toiminta alkoi vuonna 1893 ja koulu lakkautettiin vuonna 1963. Koulun 70-vuotisen taipaleen aikana koulussa toimi virassa 25 opettajaa ja koulun kävi n. 500 lasta. Koulutoimen lakkauttamisen jälkeen rakennnus siirtyi Kotkan kaupungille. Koululla järjestettiin vuosia erilaisia leirejä. Nykyään koulurakennus tontteineen on yksityisessä omistuksessa.
Kuutsalon koulu 21.7.2017.
Saarimaja sijaitsee Kylänlahden rannalla, Suurikylässä. Vuonna 1915, ja mahdollisesti jo aiemminkin, otettiin puheeksi oman talon rakentaminen raittius- ja nuorisoseuroissa Kuutsalossa. Suojeluskuntaliike lienee ollut lopullinen liikkeellepaneva voima talon rakentamispäätökseen. Vuonna 1928 kyläkokouksissa käsiteltiin asiaa ja lopulta rakentamispäätös tehtiin 11.3.1928. Talo on rakennettu pääosin talkoovoimin ja muun muassa Kuutsalon talolliset luovuttivat 3-5 runkoa taloa kohti rakentamiseen. Saarimaja valmistui ja vihittiin käyttöön elokuussa 1929.
Saarimajalla on tanssittu häitä ja juhannustansseja sekä vietetty (ja yhä vietetään) kesäjuhlia. Sota-aikana talo oli puolustusvoimien käytössä. 1960-70 luvuilla talon toiminta hiipui ja lopulta 1974 talo peruskorjattiin. Korjauksen lisäksi pihaan on rakennettu uudet saniteettitilat, pihaa ympäröivää aitaa on kunnostettu sekä laituria ja kattoa on uudistettu useampaan otteeseen.
Kuutsalon Saarimaja 10.5.2015.
Mullin yhteysaluslaituri sijaitsee Halkoniemessä. Tätä nykyistä laituria varten Kotkan kaupunki hankki maa-alueen Mullinlahdelta 2005-2006. Laiturin rakentaminen alkoi lokakuussa ja se valmistui joulukuussa 2007. Tie laiturille tehtiin syksyllä 2008. Väylän ja kääntöaltaan ruoppaustyöt valmistuivat syksyllä 2009. Vuonna 2010 laituri alueineen oli lopulta yhteysalusten käytössä.
Väylän syvyys on aiheuttanut matalalla vedellä ongelmia nykyisten yhteysalusten kanssa. Sekä Tekla I:en että Otavan syväys on 2,4 m, joten kumpikaan niistä ei pääse ajamaan laituriin veden ollessa – 50 cm normaalia matalammalla. Väylän pohja on peruskalliota, joten suurempiin ruoppauksiin ei ole ryhdytty. Entinen yhteysaluslaituri sijaitsi samalla lahdella poukaman perällä. Vaikka väylä vanhalle laiturille oli paljon nykyistä matalampi, pääsivät pienikokoisemmat tuurit ajamaan laituriin veden mataluudesta huolimatta. Talviaikaan jäiden paksuuden ollessa esteenä, yhteysalukset ajoivat Sukosenpohjaan, Kuutsalon pohjoiskärjen tuntumassa olevaan talvilaituriin.
Yhteysalukset jättivät aikaisemmin matkustajat talvella matalanveden aikana Mullinlahden edustalla olevan Laiskankarin viereen jäälle, josta kävelymatkaa Mulliin tuli noin kilometri. Jäiden paksuutta seurattiin tarkasti. Turvallisuussyistä nykyään ei enää matkustajia jäälle jätetä. Kuvassa näkyy moottorikelkkojen ura, joka vei jään reunaan. Saarelaiset ovat tottuneet myös tilanteisiin, jolloin saaresta ei pääse pois kelirikkoaikana.
Mullin yhteysaluslaituri mereltäpäin katsottuna 2.3.2018.
Kiulunkivi on Kuutsalon suurin siirtolohkare. Kivi sijaitsee Halssinsaaren kupeessa, Kiulunkivensalmen rannalla.
Koirat mittakaavana verrattuna Kiulunkivelle.
Itärivi on Kuutsalon pääsaaren itäisin kohta. Pitkä, suurehkoista kivenmurikoista muodostuva kivirivistö lepää maakannaksen päällä. Matalalla vedellä itärivi on käveltävissä kuivin jaloin uloimpiin kiviin asti. Itärivin jälkeen, Vassaarensalmeen päin mentäessä muodostuu luonnon oma väylän suu, josta on turvallista ajaa kohti Vassaarensalmea. Selkäkivi jää vasemmalle ja Kolmikivet oikealle. Molemmat merkkikivet ovat lipuin merkityt.
Kuutsalon muinaisjäännökset
Kuutsalossa on runsaasti rautakautisia hautaröykkiöitä eri puolilla saarta. Alueet tunnetaan nimillä Laukkaniemi 1 ja 2, Pohjansuu ja Iso-Halssi.
Laukkaniemessä sijaitseva kivilatomus.
Halssinsaarentien varrella sijaitseva kivilatomus.