![\"\"](\"http:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/M\u00f6rkki-ja-Kiiki-vetolenkki.jpg\")
<\/a>Liikunnan riemu, talvinen mets\u00e4 ja koirat \ud83d\ude42<\/p><\/div>\n
On muutamia asioita, mit\u00e4 olisi kiva tehd\u00e4 mutta en pysty. Minuun ei vain ole asennettu tarvittavia rakennuspalikoita, jotta asiat sujuisivat. K\u00e4dett\u00f6m\u00e4n on mahdoton roikkua rekkitangossa ja kuuron mahdoton kuulla linnunlaulua. Minun on mahdoton olla paikoillaan ja yht\u00e4 mahdoton on yritt\u00e4\u00e4 lukea teksti\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 pitki\u00e4 sanoja, on kuvaton ja se jatkuu sivu-\/palstakaupalla. L\u00e4heiseni ja tuttavani ovatkin oppineet tuntemaan minut ihmisen\u00e4, joka liikkuu ja liikkuu ja opiskelun sijasta tekee ja tekee. Tunnen historiani hyvin ja kaikkein parhaiten olen omaksunut asiat, joita olen saanut tekem\u00e4ll\u00e4 oppia. Kouluja ja kursseja on tullut yritetty\u00e4 k\u00e4yty\u00e4, eritt\u00e4in huonolla menestyksell\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Kun jalat haluavat tekemist\u00e4, otan koirat ja l\u00e4hden mets\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 mukana Kiiki ja Salama.<\/p><\/div>\n
Suurin osa opinnoistani on keskeytynyt keskittymisen puutteeseen. Toinen yht\u00e4 suuri osatekij\u00e4 on lukemisen vaikeus. Peruskoulussa ja lukiossa minulla oli muutama vahva aine. N\u00e4it\u00e4 olivat liikunta, musiikki, kuvaamataito, matematiikka ja biologia. Hyvin sujuivat my\u00f6s maantieto, uskonto, historia, fysiikka ja kemia. Lis\u00e4ksi erityisen mieluinen ja toimiva aine oli \u00e4idinkielen kirjoittamisen opinnot. Kaikkia reaaliaineita yhdisti yksi erityinen lupa oppitunneilla: Sain piirt\u00e4\u00e4 samalla, kun opettaja opetti. N\u00e4in pystyin keskittym\u00e4\u00e4n ja opin ulkoa kyseiset aineet ja p\u00e4rj\u00e4sin kokeissa lukematta. Historian ja uskonnon kohdalla muistan viel\u00e4 senkin poikkeavuuden, ett\u00e4 ne olivat minusta mielenkiitoisia ja siksikin asioiden ulkoa muistaminen oli helppoa. Biologiasta imin kaiken tiedon, sill\u00e4 rakastin luontoa ja halusin oppia sen moninaisuudesta kaiken. Matemaattiset aineet taas taisivat olla synnynn\u00e4isen lahjakkuuden tulosta: ne vaan sujuivat lennossa. T\u00e4ydellisi\u00e4 pommeja olivat sitten kielet. Rimaa hipoen p\u00e4\u00e4sin niist\u00e4 aina l\u00e4pi. Tunneilla ei saanut piirt\u00e4\u00e4 ja tekstien lukeminen oli mahdotonta ja n\u00e4in vieraskielisten sanojen omaksuminen yht\u00e4lailla mahdotonta. Vaikeuksia oli my\u00f6s kotitaloustunneilla ja etenkin terveystiedossa, joissa opettajat painottivat keskittymist\u00e4, kiltisti paikoillaan istuen, teoriaa meille p\u00e4nt\u00e4tess\u00e4. Kotitaloustunneilla my\u00f6s s\u00e4helt\u00e4v\u00e4 luonteeni aiheutti opettajalle p\u00e4\u00e4nvaivaa, kun jauhot ja juustot l\u00f6ytyiv\u00e4t enimm\u00e4kseen lattialta, soppakulhon ja leipien p\u00e4\u00e4llysten sijaan.<\/p>\n
Lukiosta sain p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen, jossa komeili sek\u00e4 pari kymppi\u00e4 ett\u00e4 pari viitosta. Ylioppilasta minusta ei koskaan tullut, kielist\u00e4 en yksinkertaisesti p\u00e4\u00e4ssyt l\u00e4pi. Muistan viel\u00e4kin sen tuskan, kun piti istua Ruotsin ja Englannin kuulonymm\u00e4rt\u00e4miskokeissa. Pieness\u00e4 lasien erist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kopissa, kuulokkeet p\u00e4\u00e4ss\u00e4, paikoillaan kolmatta tuntia. T\u00e4ysin mahdoton yht\u00e4l\u00f6. Lukion j\u00e4lkeen olen kokeillut ammattikorkeakoulua, kahta kielikurssia, kirjoittajaopintoja ja muutamaa kansanopiston kurssia. Kaikkien kohdalla tulos oli sama: keskeytys. Lopulta p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 kun en kerta ammattia kykene itselleni opiskelemalla hankkimaan, menen t\u00f6ihin, jossa opin asiat tekem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Lumin ja Usvan aamuh\u00e4m\u00e4r\u00e4inen kuormanveto kohti kotia 5.2.2019.<\/p><\/div>\n
T\u00f6iss\u00e4 nautin yksin\u00e4isest\u00e4 puurtamisesta ja saan liikkua siell\u00e4 mielin m\u00e4\u00e4rin. Nyt kun olen joutunut k\u00e4rvistelem\u00e4\u00e4n jo toista kuukautta sairaslomalla, olen todennut, ett\u00e4 keho paikkaa t\u00f6iden teon hirvitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 liikuntaa. En tunne, ett\u00e4 liikkumisesta on haittaa. Koirat ainakin nauttivat jatkuvista ja pitkist\u00e4 k\u00e4vely-, juoksu- ja hiihtolenkeist\u00e4. Koska piha on t\u00e4ynn\u00e4 huskyj\u00e4, yhdist\u00e4n riemukkaaseen lenkkeilyyn my\u00f6s vetotreenej\u00e4. Yhteysaluslaiturille on matkaa 2,5 kilometri\u00e4. Kun mieheni aamuisin saapuu tavaroineen saareen, olen vastassa aina kahden koiran kanssa. Paluumatka kotiin sujuu niilt\u00e4 pulkkalastia vet\u00e4en. Hiihtolenkeill\u00e4 yksi koira on mukana vet\u00e4en tai vierell\u00e4 juosten. Juoksemaan mukaan p\u00e4\u00e4see my\u00f6s joku koirista. Viikoittainen liikunta kohoaa kolminumeroiseksi heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Ja siihen p\u00e4\u00e4lle sitten uimakeikat mantereella.<\/p>\n
<\/a>Hiiht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pakkasen paukkuessa 6.1.2019.<\/p><\/div>\n
Minulle on luontaista liikkua. Peruskunto ei yksin riitt\u00e4isi t\u00e4llaisiin m\u00e4\u00e4riin, joten sen lis\u00e4ksi on my\u00f6s juoksusta ja hiiht\u00e4misest\u00e4 saatua kest\u00e4vyytt\u00e4 ja voimaa. Yliliikkuvan selk\u00e4ni takia pid\u00e4n erityisesti huolta lihaskunnostani, etenkin vatsapuolen ja sel\u00e4n pikkulihaksista. Jalkalihakseni eiv\u00e4t jostain kumman syyst\u00e4 lis\u00e4treeni\u00e4 kaipaa \ud83d\ude42 Keho on siis kokonaisuus, jota kannattaa opetella kuuntelemaan. Minulle on usein sanottu, ett\u00e4 liikun liikaa. Mietin itse, ett\u00e4 miss\u00e4 niin lukee. Koska ihminen on kokonaisuus, kumpaakaan puolta ei pid\u00e4 aliarvioida. Jos henkinen kantti latistuu, silloin on parasta antaa jalkojen vied\u00e4. Ja toisinp\u00e4in. Fyysinen treeni ei onnistu, jos psyykett\u00e4 painaa selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t asiat.<\/p>\n
Jostain joskus opin, ett\u00e4 ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olemassa olevista voimavaroistaan hyvin pienen osan. Mietin ultrajuoksijoita, extreme urheilijoita, vaeltajia, s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4, aivokirurgeja ja vaikkapa raviohjastajia. He astuvat mukavuusalueensa ulkopuolelle. Kehitty\u00e4kseen, kokeakseen ja onnistuakseen. Eik\u00e4 aina tarvita \u00e4\u00e4rip\u00e4iden esimerkkej\u00e4. Pieni k\u00e4vely\u00e4 opetteleva lapsi siirtyy mukavuusalueensa ulkopuolelle. Lenn\u00e4ht\u00e4\u00e4 kymmeni\u00e4 kertoja nurin vain noustakseen uudelleen pystyyn ja liikkumaan. Tekem\u00e4ll\u00e4 saavuttaa jotain. Kuka mit\u00e4kin sitten tavoittelee. Ei tarvitse olla kykenev\u00e4 kaikkeen, mihin meid\u00e4t helposti lokeroidaan. Minulla on kaksi esikuvaa, joiden tekemiset koskettavat minua valtavasti. Urheilun puolella arvostan yli muiden k\u00e4velij\u00e4 Valentin Konosta, periksiantamatonta sisupussia, joka analysoi jokaisen suorituksensa alusta loppuun. Musiikin puolella suuri persoona on italialainen tenori Andrea Bocelli<\/a>. Sokeutuneesta pikkupojasta musiikin huippuammattilaiseksi.<\/p>\n Kyltym\u00e4t\u00f6n haluni liikkua on minun voimani. Kompensoin sill\u00e4 kyvytt\u00f6myytt\u00e4ni lukea, istua paikoillaan ja oppia. Liikunta on vaihtoehtol\u00e4\u00e4ke ADHD:lle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luulen, ett\u00e4 ihminen kompensoi puutteitaan vahvuuksillaan, vaikka ne eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n olisi toistensa kanssa miss\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4. Tai sitten kyse on sijaistoiminnoista, kun on estynyt tekem\u00e4st\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 haluaisi tehd\u00e4 (tai pit\u00e4isi tehd\u00e4). On muutamia asioita, mit\u00e4 olisi kiva tehd\u00e4 mutta en pysty. Minuun ei vain ole asennettu tarvittavia rakennuspalikoita, jotta asiat sujuisivat. K\u00e4dett\u00f6m\u00e4n on mahdoton roikkua […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7,8,10,9],"tags":[26,51,27,25],"class_list":["post-1488","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huskyt","category-juokseminen","category-luonto","category-terveys","category-tyo","tag-adhd","tag-hiihtaminen","tag-juokseminen","tag-metsalenkit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1488","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1488"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1488\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2852,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1488\/revisions\/2852"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1488"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1488"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1488"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}