En ole unohtanut enk\u00e4 hyl\u00e4nnyt bloggaamista. Minulla on ollut kovankivunvaihe p\u00e4\u00e4ll\u00e4 enk\u00e4 ole kyennyt istumaan koneella. Kipuvaihe on t\u00e4ll\u00e4 kertaa pitk\u00e4, se jatkuu yh\u00e4 mutta sinnittelen nyt yhden blogin verran teksti\u00e4, sill\u00e4 ajatukseni raivoavat p\u00e4\u00e4ss\u00e4, kun ne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se ulos. Ja se on l\u00e4hes yht\u00e4 kivuliasta kuin selk\u00e4kipu.<\/p>\n
\u00c4itini, joka on liki 90-vuotias, k\u00e4rsi kovista lonkan alueen kivuista pitk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on sen sukupolven edustajia, jotka eiv\u00e4t valita vaan tekev\u00e4t. Sisarusparvena pohdimme tilannetta ja tsemppasimme \u00e4iti\u00e4 menem\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4riin. Lopulta \u00e4iti suostui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n vastaanotolle, kun pelkk\u00e4 k\u00e4vely kotona oli siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. \u00c4idill\u00e4 todettiin paha nivelrikko lonkassa ja edess\u00e4 oli tekonivelen laitto. Kaikki sujui lopulta hyvin, vaikka olimme hyvin hermostuneita. Hermostuneita siksi, ett\u00e4 \u00e4idill\u00e4 on jo ik\u00e4\u00e4 mutta viel\u00e4 enemm\u00e4n siksi, ett\u00e4 \u00e4iti haluaa jatkuvasti puuhata ja liikkua. Liian nopea liikkeellel\u00e4ht\u00f6 leikkauksen j\u00e4lkeen ei ole hyv\u00e4ksi. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan nimenomaa erilaisia puuhia kotona, jotka vaativat akrobatiaa. Toipilasaika meni onneksemme kuitenkin hyvin, \u00e4iti on voimissaan.<\/p>\n
Kun \u00e4iti odotteli leikkausta, h\u00e4n soitteli minulle usein ja sanoi, ett\u00e4 eniten h\u00e4nt\u00e4 potuttaa se, ettei saa tehty\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Kipu rajoitti siis h\u00e4nen arkeaan. Kerran h\u00e4n itki puhelimessa todeten, ettei h\u00e4n ole en\u00e4\u00e4 mist\u00e4\u00e4n kotoisin, kun ei saa kahta lakanaa narulle kuivumaan ja villakoirat juoksevat pitkin taloa. Ymm\u00e4rr\u00e4n \u00e4iti\u00e4 todella hyvin. Minua itse\u00e4ni potuttaa my\u00f6s kovan kivun asettuessa selk\u00e4\u00e4n, kun normaali oleminen on mahdotonta. En pysty liev\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n kivussa istumaan pitk\u00e4\u00e4n mutta kovan kivun aikana en istu oikeastaan ollenkaan. My\u00f6s seisominen on vaikeaa, makaamisesta puhumattakaan. Pieni liike on siedett\u00e4vint\u00e4 mutta ei suinkaan kivutonta sek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Minulle l\u00e4heinen kipuyst\u00e4v\u00e4ni on ollut todella t\u00e4rke\u00e4 henkinen tuki. H\u00e4n taistelee omien kipujensa kanssa, jotka l\u00e4hes identtisesti peilaavat samoilla alueille kehoissamme. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuskaisuuteni. T\u00e4m\u00e4 on kirjaimellisesti selk\u00e4voitto kivun kanssa painiessa. Se, ett\u00e4 on joku, joka tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 se on, kun ei pysty tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kivutta. Sitke\u00e4sti olen ollut t\u00f6iss\u00e4. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 senkin, vaikka lempe\u00e4sti kritisoikin j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyytt\u00e4ni. My\u00f6s mieheni on mukana tuskassani, ymm\u00e4rt\u00e4en ja h\u00e4nen rauhallinen ote tilanteeseen helpottaa minua.<\/p>\n
Olen kulkenut pitk\u00e4n tien selk\u00e4kipuni kanssa. Ensimm\u00e4isen kerran tiemme kohtasivat 25 vuotta sitten. Silloin, alle 3-kymppisen\u00e4, selk\u00e4kipu oli kirous arjessa. Lapset olivat pieni\u00e4, heid\u00e4n kanssa oli jaksettava, koski tai ei. Silloin tutustuin erilaisiin l\u00e4\u00e4kkeisiin, fysioterapia jumppiin, magneettilaitteissa vietettyihin hetkiin, tens-laitteeseen ja suureen kirjoon erilaisia l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4. Vierailin asiakkaana sairaalassa monilla poliklinikoilla. Kun lopulta l\u00f6ysin itseni kuntoutuspuolen polilta, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tokaisi minulle, katsottuaan potilaskertomuksiani, ett\u00e4 sinuahan on liikuteltu pitkin ja poikin sairaalaa. Huumori jaksoi silloin viel\u00e4 nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja tokaisin takaisin, ett\u00e4 juu, en\u00e4\u00e4 taitaa olla lastentautienpolilla k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n
Eilen ympyr\u00e4 osittain sulkeutui, kun istuin tai oikeammin k\u00e4pp\u00e4ilin tuskaisena, sairaalan kuntoutusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanottohuoneessa. Olin odottanut t\u00e4t\u00e4 tapaamista pitk\u00e4\u00e4n enk\u00e4 joutunut pettym\u00e4\u00e4n. Vihdoin minut otettiin kokonaisuutena potilaaksi. Kuntoutuspuolen yksikk\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 potilasta autetaan niin arjessa- kuin ty\u00f6ss\u00e4jaksamisessa ja yhdess\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n jokaiselle henkil\u00f6kohtaisesti sopiva hoitomuoto, jotta saataisiin arjesta kivuttomampi ja ty\u00f6vuosia lis\u00e4\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri oli miellytt\u00e4v\u00e4, tarkka ja osasi nimenomaa kuunnella. Ennen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tapaamista juttelin hoitajan kanssa, joka oli kyll\u00e4 t\u00e4ysi kymppi. Hassuinta mutta j\u00e4lkik\u00e4teen todella viisasta ja huomaavaista oli se tuolien m\u00e4\u00e4r\u00e4 hoitajan huoneessa. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 vaihda vaan tuolia tarvittaessa ja kokeile, miss\u00e4 voisi olla paras istahtaa, edes viisi minuuttia. Hoitajan tapaaminen kesti tunnin.<\/p>\n
Kipu ei ole hellitt\u00e4nyt. \u00d6isin, kellon h\u00e4lyytt\u00e4ess\u00e4 0:30, vaihdan ty\u00f6vaatteet p\u00e4\u00e4lle. Sukkien ja kenkien laittaminen kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Oikaisen itse\u00e4ni joka vaatekappaleen j\u00e4lkeen ja jatkan sitten seuraavaan. Py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 en ole reiluun viikkoon pystynyt ajamaan, joten on tyydytt\u00e4v\u00e4 kulkemaan autolla. T\u00f6iss\u00e4 painavien lehtinippujen lastaaminen ty\u00f6autoon on kivuliasta mutta olen viel\u00e4 selvinnyt siit\u00e4. Kun l\u00e4hden ajamaan kohti piirej\u00e4ni, penkinl\u00e4mmitin tuo helpotusta kipuun. Yll\u00e4tt\u00e4en hissitt\u00f6m\u00e4t rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ovat helpompia sel\u00e4lle kuin hissilliset. Seisominen hissi\u00e4 odottaessa on tuskallista, samoin hississ\u00e4 matkustaminen. Joudun keskittym\u00e4\u00e4n 110 prosenttisesti koko kolmituntisen rupeaman selk\u00e4\u00e4ni. Liike ei saa pys\u00e4hty\u00e4. Onneksi kukaan ei ole kuulemassa, kun s\u00e4tin kipua t\u00f6iss\u00e4. Aika rumaa teksti\u00e4 olisi kuunneltavaksi. En oikein tied\u00e4, onko kivulla korvissa tulpat, kun se ei ota itseens\u00e4. Se jurputtaa reppusel\u00e4ss\u00e4ni koko ty\u00f6vuoron. Ja pysyy siell\u00e4 mokoma koko p\u00e4iv\u00e4n viel\u00e4 p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n
Miksen sitten j\u00e4\u00e4 sairaslomalle? T\u00e4t\u00e4 kysyi my\u00f6s l\u00e4\u00e4k\u00e4rini eilen. Kerroin h\u00e4nelle syyn siihen. Koska olen viel\u00e4 kipe\u00e4mpi vapaalla. T\u00f6iss\u00e4 ollessani on liike, ja makaaminen petiss\u00e4 sit\u00e4 ennen ja sen j\u00e4lkeen on lyhytaikaista. Jos olisin sairaslomalla, pystyisin ottamaan kipul\u00e4\u00e4kkeen ja makasin sen turvin 6-8 tuntia paikoillani. Sen j\u00e4lkeen tuska on niin hirve\u00e4\u00e4, etten p\u00e4\u00e4se yl\u00f6s edes petist\u00e4. Heitin my\u00f6s vastakysymyksen l\u00e4\u00e4k\u00e4rille. Parantaako sairasloma selk\u00e4kivun? Ei, h\u00e4n vastasi. Niin. Siksi en n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n mielt\u00e4 olla pois t\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Mik\u00e4 sitten tuo helpotusta selk\u00e4\u00e4n? Tieto ja sit\u00e4 kautta tehokas hoito. Niinp\u00e4 sain aimo tukun odotettavaa l\u00e4hiviikkoina. Labroja, kuvauksia, kipul\u00e4\u00e4k\u00e4rin tapaaminen. Ja koska ihminen on niin kokonaisuus, sain vihdoin lis\u00e4tutkimuksia ADHD asiassa ja pisteen\u00e4 kaikelle, suruani aletaan vihdoin viipaloina paloiksi, jotka on helpompi kattaa syd\u00e4men ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Loppuinformaatio: Kirjoitin t\u00e4t\u00e4 blogia liki kaksi tuntia. En siksi, etteiv\u00e4t ajatukseni olisi osanneet reitti\u00e4 sormiani pitkin ruudulle. Vaan siksi, ett\u00e4 jouduin v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 nousemaan tuolilta yl\u00f6s ja k\u00e4velem\u00e4\u00e4n hetken. Kipu on vihulainen. Kipu tahdittaa kaikkea tekemisi\u00e4ni.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
En ole unohtanut enk\u00e4 hyl\u00e4nnyt bloggaamista. Minulla on ollut kovankivunvaihe p\u00e4\u00e4ll\u00e4 enk\u00e4 ole kyennyt istumaan koneella. Kipuvaihe on t\u00e4ll\u00e4 kertaa pitk\u00e4, se jatkuu yh\u00e4 mutta sinnittelen nyt yhden blogin verran teksti\u00e4, sill\u00e4 ajatukseni raivoavat p\u00e4\u00e4ss\u00e4, kun ne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se ulos. Ja se on l\u00e4hes yht\u00e4 kivuliasta kuin selk\u00e4kipu. \u00c4itini, joka on liki 90-vuotias, k\u00e4rsi kovista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,9],"tags":[26,111,116,38,72,48,115],"class_list":["post-3655","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-terveys","category-tyo","tag-adhd","tag-kipu","tag-liikeonlaake","tag-sairasloma","tag-suru","tag-tyo","tag-ystava"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3655"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3658,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3655\/revisions\/3658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}