Veljest\u00e4ni tuli jonkin aikaa sitten isois\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on viisi lasta, joista toiseksi nuorimmaisin sai nyt vihdoin odotettua perheenlis\u00e4yst\u00e4. Olimme kaikki tietysti innoissamme tapahtuneesta. Omassa sisarusparvessamme pohdimme ajanvirtaa seuraavan sukupolven ilmestytty\u00e4 nyt kuvioihin. Veljeni ja siskoni ovat minua vanhempia, joten jatkumo olikin odotettua veljeni puolelta. \u00c4idist\u00e4ni tuli sitten isomummi, veljeni tytt\u00e4ren tytt\u00e4ren my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Miten hyvin pienist\u00e4 asioista tuleekin jotain hyvin suurta, kaikkein suurinta, mit\u00e4 vanhemmuus voi meille antaa. Kun miettii, miten pieni ihmisalku kaiken kaikkiaan on ja sitten h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienest\u00e4 alkiosta kehittyy \u00e4itins\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kev\u00e4, kuuleva, tunteva ja liikkuva ihminen. Jo raskaus sin\u00e4ns\u00e4 on ihme. Ja sitten se jokaisen \u00e4idiksi ja is\u00e4ksi tulevan huippuhetki, lapsen syntym\u00e4. Ne kaikki sit\u00e4 ennakoivat oireet. Muistan kyll\u00e4 viel\u00e4kin ensimm\u00e4isen lapseni odotuksen. Ja sen, miten marraskuisena sunnuntai-iltana laitoimme paperille yl\u00f6s supistusten keston ja tiheyden. Mietimme, milloin on aika l\u00e4hte\u00e4 laitokselle. Esikoiseni syntym\u00e4sairaala oli reilun 30 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, joten jouduimme hieman ennakoimaan l\u00e4htemist\u00e4 sinne.<\/p>\n
Jokainen synnytys on erilainen, samalla \u00e4idill\u00e4kin. Monilapsiset tiet\u00e4v\u00e4t sen. Itse olen k\u00e4ynyt l\u00e4pi synnytyksi\u00e4 nelj\u00e4, joista jokainen hyvinkin erilaisia kesken\u00e4\u00e4n. Lopulta kuitenkin lapsen tulo maailmaan on hyvin lyhyt hetki ja sen j\u00e4lkeen alkaa taival uuden ihmisen kanssa, uuden ihmisen tahdissa. Tietyt asiat seuraavat jokaista lasta, ja sitten on niit\u00e4 asioita, jotka nimenomaa tekev\u00e4t lapsesta persoonan, omanlaisensa \u00e4idin ja is\u00e4n kasvattajan. Ja juuri n\u00e4inp\u00e4inh\u00e4n se menee. Me vanhemmat emme suinkaan ole niit\u00e4 kasvattajia, vaan lapsi kasvattaa vanhemmat uuteen rooliinsa. Lapsi on oma yksikk\u00f6ns\u00e4, ilman muutoksia, me vanhemmat muututaan lapsettomasta olotilasta lapselliseen.<\/p>\n
Pohdimme siskoni kanssa sit\u00e4, miten uuden sukupolven tulo antaa meille siihen asti nuorinta sukupolvea edustaville uuden roolin. Voimme vapauttaa itsest\u00e4mme tiettyj\u00e4 odotuksia uuden tulokkaan turvin. Suku jatkuu, geenit ovat siirtyneet uusille vuosikymmenille. Lapset kasvavat ja luovat suunnan omille tarpeilleen vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Meill\u00e4 on tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n rooli. Olla tukena, pit\u00e4\u00e4 huolta, iloita, surra ja olla mukana sill\u00e4 tiell\u00e4, jota lapsi kulkee. Ja my\u00f6hemmin polulla, jota h\u00e4n aikuisena itselleen tamppaa.<\/p>\n
Pienen nyytin tulo maailmaan saattaa luoda pieni\u00e4 paineita vanhempiensa muihin sisaruksiin. Ehk\u00e4 heill\u00e4kin on jo ajatuksissa suvun jatkaminen? Yht\u00e4 kaikki, jokainen vuorollansa. Kaikki eiv\u00e4t lapsia halua tai vaikka haluaisivatkin, eiv\u00e4t niit\u00e4 saa. Heill\u00e4kin on roolinsa t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. <\/p>\n
Isoisyys ja mummius on suuri saavutus. Veljeni rento asenne kaikkeen uuteen tekee h\u00e4nest\u00e4 omanlaisensa isois\u00e4n. Varmasti eritt\u00e4in hienon isois\u00e4n. Isovanhemmuus on jotain, mit\u00e4 itsekin odotan, sitten joskus tulevaisuudessa, kun sen aika on. Minulle itselleni on juuri t\u00e4rke\u00e4\u00e4 geenien jatkumo. Mutta koska minun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni on alusta asti ollut perinteisest\u00e4 malliperheest\u00e4 poikkeava perhemoodi, arvostan geenien siirymisen rinnalla yht\u00e4 paljon sit\u00e4 rakkautta, huolenpitoa ja hyv\u00e4ksymist\u00e4, mit\u00e4 lasten vierell\u00e4 kulkevat ei-biologiset vanhemmat antavat. Lopulta se, kenen sukusoluista lapsi on saanut alkunsa ja se, miten lapsen kanssa elet\u00e4\u00e4n, on se p\u00e4\u00e4oma, mink\u00e4 me kaikki voimme tuleville sukupolville antaa. Oli sitten itse lapsekas tai ei. Kun rakkautta lapselle antaa ihminen, joka ei ole h\u00e4ness\u00e4 kiinni geenein, se on sit\u00e4 rakkautta, jota t\u00e4m\u00e4 koko universumi niin kipe\u00e4sti tarvitsee.<\/p>\n
On kuitenkin k\u00e4sinkosketeltavan l\u00e4mmin se ajatus, joka uuden tulokkaan luokse lent\u00e4\u00e4. Tervetuloa el\u00e4m\u00e4\u00e4n pikkuinen tytt\u00f6.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Veljest\u00e4ni tuli jonkin aikaa sitten isois\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 on viisi lasta, joista toiseksi nuorimmaisin sai nyt vihdoin odotettua perheenlis\u00e4yst\u00e4. Olimme kaikki tietysti innoissamme tapahtuneesta. Omassa sisarusparvessamme pohdimme ajanvirtaa seuraavan sukupolven ilmestytty\u00e4 nyt kuvioihin. Veljeni ja siskoni ovat minua vanhempia, joten jatkumo olikin odotettua veljeni puolelta. \u00c4idist\u00e4ni tuli sitten isomummi, veljeni tytt\u00e4ren tytt\u00e4ren my\u00f6t\u00e4. Miten hyvin pienist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[133,30,131,132],"class_list":["post-3931","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pohdintoja","tag-isovanhemmuus","tag-lapset","tag-uusisukupolvi","tag-vanhemmuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3931","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3931"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3931\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3932,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3931\/revisions\/3932"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3931"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3931"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3931"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}