{"id":4274,"date":"2020-03-05T14:01:10","date_gmt":"2020-03-05T12:01:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4274"},"modified":"2020-03-06T20:48:43","modified_gmt":"2020-03-06T18:48:43","slug":"isovesi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4274","title":{"rendered":"Isovesi"},"content":{"rendered":"

Jos laitat kasvimaalle siemeni\u00e4 liian tihe\u00e4sti, kasvaa sato liian tiuhaksi, eik\u00e4 yksitt\u00e4inen yksil\u00f6 p\u00e4\u00e4se kukoistamaan, oikeuksiinsa. Sato j\u00e4\u00e4 vajaaksi. Pahimmassa tapauksessa j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n kokonaan ilman kukintoa ja ilman hedelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Meri on ollut poikkeuksellisen korkealla t\u00e4n\u00e4 talvena. T\u00e4m\u00e4n talven poikkeuksellisuudesta on riitt\u00e4nyt juttua muutenkin. Lauha, lumeton, j\u00e4\u00e4t\u00f6n, tuulinen ja sateinen talvi. N\u00e4in siis Suomen etel\u00e4rannikolla ja siten my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 saaristossa. Tilastoja tutkiessani edellisen kerran isovesi k\u00e4v\u00e4isi Kuutsalon rannoilla syyskuussa 2018, jolloin vesi nousi 26. p\u00e4iv\u00e4 122 cm:n ja 27. p\u00e4iv\u00e4 101 cm:n lukemiin. Isolla vedell\u00e4 tarkoitan nyt metri\u00e4 ja sen ylitt\u00e4vi\u00e4 plussalukemia normaalista meriveden korkeudesta. T\u00e4n\u00e4 talvena isoja vesi\u00e4 on sitten mahtunut kalenteriin monta. Joulukuussa 2019 vesi ylitti kahdesti rajan, lukemien ollessa 104 ja 100 cm. Tammikuussa se k\u00e4vi kerran 118 cm:ss\u00e4. Helmikuu alkoi sitten jo h\u00e4tyytell\u00e4 enn\u00e4tyksi\u00e4 isojen vesien m\u00e4\u00e4rien suhteen. Merivesi n\u00e4et k\u00e4v\u00e4isi kuudesti yli metriss\u00e4. Lukemat seilasivat 103 ja 131 cm:n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Suomessa suurimmillaan vedenkorkeusvaihtelut ovat Pohjanlahden ja Suomenlahden pohjukoissa. Kuutsalon vedenkorkeustiedot tulevat Haminan mittauspisteest\u00e4. Mittauspisteen enn\u00e4tykset ovat + 197 cm (9.1.2005) ja – 116 cm (20.3.1928). It\u00e4meren vedenkorkeusvaihteluun vaikuttavat hitaat kokonaisvesim\u00e4\u00e4r\u00e4n muutokset, jotka tapahtuvat Tanskan salmissa vesimassojen liikkuessa sis\u00e4\u00e4n ja ulos valtamerelt\u00e4. My\u00f6s lyhytkestoiset paikalliset vaihtelut vaikuttavat meriveden korkeuteen. N\u00e4it\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4asiassa tuuli ja ilmanpaine sek\u00e4 talvella j\u00e4\u00e4olosuhteet. Tuuli vaikuttaa pohjukoissa kasaamalla vett\u00e4 niihin. Ilmanpaineista matala nostaa ja korkea laskee vedenpintaa. Nyt, kun talvi on ollut it\u00e4isell\u00e4kin Suomenlahdella j\u00e4\u00e4t\u00f6n, tuuli on siis p\u00e4\u00e4ssyt vaikuttamaan merivedenkorkeuteen.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

28.4.2019 oli todella matala vesi, kuvassa noin -70 cm.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\"\"<\/a>

22.2.2020 n\u00e4htiin sitten toinen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4 eli isovesi. Kuvassa lukemat hipovat metri\u00e4 plussalla.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Ilmastonmuutos lienee yksi selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 voimakkaiden ja jatkuvien tuulien syntyyn valtamerill\u00e4. En kuitenkaan ota t\u00e4ss\u00e4 blogissa kantaa siihen, mik\u00e4 on syy ja mik\u00e4 seuraus ilmastonmuutoksen kautta. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 tuulisuus on ollut poikkeuksellisen voimakasta ja jatkuvaa l\u00e4pi koko t\u00e4m\u00e4n talven. Kun viel\u00e4 suuntakin on ollut p\u00e4\u00e4asiallisesti lounaasta, ei j\u00e4\u00e4ne en\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi isojen vesien m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Matalapainetta on my\u00f6s riitt\u00e4nyt.<\/p>\n

Mit\u00e4 sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tapahtuu, kun vesi nousee? Laiturit on tehty tietyn korkean- ja matalanveden rajojen puitteissa. Koska t\u00e4m\u00e4nkorkuiset isot vedet eiv\u00e4t ole tyypillisi\u00e4, useat kiinte\u00e4t laiturit ovatkin j\u00e4\u00e4neet pinnan alle meren noustessa. Kiinte\u00e4t laiturit itsess\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole vaarassa pinnan alle j\u00e4\u00e4dess\u00e4\u00e4n, mutta kaikki irtoava, kelluva ja ei kelluva, tavara on sitten eri juttu. Saaressa usean kiinte\u00e4n laiturin jatkona on uivalaituri. Nyt, kun isot vedet osuivat talveen, l\u00e4hes kaikki uivat laiturit ovat olleet kellumassa irrotettuina. Jos laiturit ovat kiinni toisissaan, saattaa niist\u00e4 hyvinkin loppua ketjut kesken, jolloin tuhoja p\u00e4\u00e4see k\u00e4ym\u00e4\u00e4n tuulen vaikutuksesta uivien laitureiden kiinnikeisiin. My\u00f6s kaikki rannoilla, meren l\u00e4heisyydess\u00e4 oleva irtotavara on vaarassa huuhtoutua mereen. Itseasiassa, normaalilla vedell\u00e4 on vaikeaa arvioida korkean veden rajoja. Mutta on sit\u00e4 oltu kerran jos toisenkin t\u00e4n\u00e4talvena kuvaamassa ja pelastelemassa irtotavaraa rannoilta.<\/p>\n

Isot vedet ovat maakaupoissa ostajan markkinat. Maapinta ala pienenee, joten tontin hinta laskee. T\u00e4t\u00e4 asiaa en lapsena veljeni kanssa miettinyt, kun huomasimme veden nousevan. Parasta huvia oli silloin ottaa soutuvene ja soutaa oman rannan kiinte\u00e4n laiturin yli. Tunne oli kutkuttava, vaikka itse soutumatka oli pieni. Tuntui j\u00e4nn\u00e4lt\u00e4 ajatella, ett\u00e4 normaalisti k\u00e4velemme veneen alla olevalla laiturilla. My\u00f6s Kyl\u00e4nlahden keskell\u00e4 kohoava karikko sai meid\u00e4t aina vieraikseen. Soudimme sen yli kerran jos toisenkin isojen vesien aikaan. Lapsen mieli on aina t\u00e4ynn\u00e4 pieni\u00e4 seikkailuja.<\/p>\n

Jos puutarhan sato j\u00e4\u00e4 olemattomaksi, kun sinne survotaan liikaa siemeni\u00e4 liian l\u00e4hekk\u00e4in, j\u00e4\u00e4 my\u00f6s merell\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 kivien paikat. Minusta merest\u00e4 nousevat kivet ovat kuin puutarhamaasta nousevat hy\u00f6tykasvit. Kivien paikat kertovat ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4yl\u00e4\u00e4. Kun on liikaa vett\u00e4, j\u00e4\u00e4v\u00e4t kivet piiloon ja tuttuakin tutummat v\u00e4yl\u00e4t muokkaantuvat erin\u00e4k\u00f6isiksi. Nykyiset k\u00e4nnykk\u00e4sovellukset merikortteineen kertovat kivien sijainnista normaalilla vedell\u00e4. V\u00e4yl\u00e4n vieress\u00e4 siis saattaa olla merkittyn\u00e4 kivi, joka on n\u00e4kyviss\u00e4. Kun siit\u00e4 sitten ajaa isolla vedell\u00e4, pit\u00e4\u00e4 muistaa, ettei kivi olekaan en\u00e4\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4, vaan kymmeni\u00e4 senttej\u00e4 pinnan alapuolella.<\/p>\n

Isoja vesi\u00e4 seuraa jossain vaiheessa pakosti sitten pienet vedet. V\u00e4liss\u00e4 tietenkin se normaalikin. Menneell\u00e4 vuosisadalla maankohoaminen on ollut merennousua voimakkaampaa koko Suomen rannikolla. Viime aikoina ja erityisesti tulevaisuudessa merennousun kiihtyminen muuttaa tilannetta. Jossain vaiheessa lienee pakollista mittailla ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 normaalille vedelle uusi kohta. Sit\u00e4 ennen rannalla ollessamme kameroilla on puuhaa isoilla ja pienill\u00e4 vesill\u00e4. Merell\u00e4 ollessa, maltti ja tarkkaavaisuus ovat valttia. Maisema muokkaantuu uudenlaiseksi meriveden korkeuden vaihtelun my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos laitat kasvimaalle siemeni\u00e4 liian tihe\u00e4sti, kasvaa sato liian tiuhaksi, eik\u00e4 yksitt\u00e4inen yksil\u00f6 p\u00e4\u00e4se kukoistamaan, oikeuksiinsa. Sato j\u00e4\u00e4 vajaaksi. Pahimmassa tapauksessa j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n kokonaan ilman kukintoa ja ilman hedelm\u00e4\u00e4. Meri on ollut poikkeuksellisen korkealla t\u00e4n\u00e4 talvena. T\u00e4m\u00e4n talven poikkeuksellisuudesta on riitt\u00e4nyt juttua muutenkin. Lauha, lumeton, j\u00e4\u00e4t\u00f6n, tuulinen ja sateinen talvi. N\u00e4in siis Suomen etel\u00e4rannikolla ja siten […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[79],"tags":[159,160,60,146],"class_list":["post-4274","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-meri","tag-isovesi","tag-korkeusvaihtelut","tag-meri","tag-saa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4274","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4274"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4285,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4274\/revisions\/4285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}