{"id":4519,"date":"2020-05-16T13:02:16","date_gmt":"2020-05-16T11:02:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4519"},"modified":"2020-05-16T13:02:16","modified_gmt":"2020-05-16T11:02:16","slug":"hiljainen-suunnittelu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4519","title":{"rendered":"Hiljainen suunnittelu"},"content":{"rendered":"<p>Kuinka vaikeaa, ja vaarallistakin, on sukeltaa veteen, jonka pohjaa et tunne. Syvyys on arvoitus, kivist\u00e4 et tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 hypp\u00e4\u00e4 tuntemattomaan. Siksikin on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, kahlata uusilla rannoilla ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 loikkiminen veteen my\u00f6hemm\u00e4ksi huviksi.<\/p>\n<div id=\"attachment_4520\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"http:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-4520\" class=\"wp-image-4520\" src=\"http:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet-1024x683.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet-300x200.jpg 300w, https:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet-768x512.jpg 768w, https:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet-2048x1365.jpg 2048w, https:\/\/www.laurapennanen.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Aamupilvet-624x416.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-4520\" class=\"wp-caption-text\">Matkaan<\/p><\/div>\n<p>Empatia on voimavara ja kyky, joka on harvalla. Kun asettuu toisen housuihin ja kykenee kokemaan asioita, joita itse ei ole koskaan kohdannut, liikkuu eritt\u00e4in herk\u00e4ll\u00e4 maaper\u00e4ll\u00e4. Yht\u00e4 vaikeaa on kertoa syv\u00e4ll\u00e4 olevista tunteista niin, ett\u00e4 vastapuoli pystyy niit\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Kokemukset ja niihin reagointi ovat niin yksil\u00f6llisi\u00e4. Viel\u00e4 vaikeampaa kuin kuuntelu ja ymm\u00e4rt\u00e4minen, on kirjoittaminen. Saada aikaan paperille teksti\u00e4, joka kumpuaa voimakkaita koskien py\u00f6rteit\u00e4, valtavia meren aaltoja, tukahduttavia hiekkamyrskyj\u00e4 ja murskaavia lumivy\u00f6ryj\u00e4. Tai seesteist\u00e4 tyvent\u00e4, kes\u00e4tuulen l\u00e4mp\u00f6\u00e4, hiljaista mets\u00e4\u00e4 ja rantahiekan pehmeytt\u00e4.<\/p>\n<p>Matka uuteen on kuin k\u00e4\u00e4nt\u00e4isin Marun keulan tuntemattomille vesille. Tuttua on vesi alla ja ajaminen. Uutta on v\u00e4yl\u00e4t, veden syvyydet, kivet ja tuulien k\u00e4yt\u00f6s rantojen l\u00e4heisyydess\u00e4. Miten kertoa uusille lukijoille matkan aikana eteentulevista asioita niin, ett\u00e4 hekin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t nauttimaan kokonaisuudesta? Eik\u00e4 aina tarvita yleis\u00f6\u00e4. Joskus on vaikeaa kohdata uusi ihminen ja kertoa h\u00e4nelle, mit\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 on. Vaikka ei p\u00e4\u00e4st\u00e4isi kulkijaa kovinkaan pitk\u00e4lle eteiseen, on vaikea valaista h\u00e4myist\u00e4 oviaukkoakin.<\/p>\n<p>Olen reilun kuukauden p\u00e4iv\u00e4t ollut omineni. T\u00f6iss\u00e4 tietenkin k\u00e4yn, n\u00e4en poikiani ja l\u00e4himmille yst\u00e4ville olen laitellut kuulumisiani itsest\u00e4ni. Olen kuitenkin tietoisesti kuunnellut syd\u00e4meni \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja pysynyt massoista kaukana. Minulle massat eiv\u00e4t tarkoita koskaan fyysist\u00e4 olemista v\u00e4kijoukoissa vaan t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa l\u00e4sn\u00e4oloa somessa ja yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapaamisissa ihmisten kanssa. En k\u00e4y mantereella ollessani edes kaupassa. T\u00e4h\u00e4n voimakkaaseen erakkovaiheeseen vaikuttaa moni asia. Yksi on median toitotus koronasta ja ihmisten vouhotus sen asian suhteen. Toinen, viel\u00e4 voimakkaampi syy on omat ajatukseni, jotka vaativat aika-ajoin t\u00e4ydellist\u00e4 vet\u00e4ytymist\u00e4 kaikesta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4. On annettava itselleen aikaa kuunnella itse\u00e4\u00e4n. Siihen ei mahdu silloin kuin l\u00e4himm\u00e4t ihmiset.<\/p>\n<p>Kun olen ollut pitk\u00e4hk\u00f6n ajan omassa maailmassani, pystyn keskittym\u00e4\u00e4n uuden reitin kulkemiseen. Vie aikaa tutkia uutta, kun ei tied\u00e4, mit\u00e4 vastassa on. Lopullisesti uuden kanssa p\u00e4\u00e4see sinuksi, kun h\u00f6r\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koneen k\u00e4yntiin ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kokan kohti v\u00e4yl\u00e4\u00e4. Ajelee tutkaillen ja oppii samalla reitin. T\u00e4lle matkalle en ole katsonut tarpeelliseksi edes yritt\u00e4\u00e4 kertoa, milt\u00e4 se tuntuu, koska on niin vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 empatiaa ja yht\u00e4 vaikeaa on osata sanoittaa uutta, puhumalla tai kirjoittamalla. Annan aikaa itselleni vaikka vuoden jos tarpeen. T\u00e4m\u00e4n matkan teen ilman yleis\u00f6\u00e4. Tai ainakin l\u00e4hden matkalle, ilman ilmoitusta.<\/p>\n<p>Olen kuitenkin hengiss\u00e4. Kuvailen kultani kanssa merell\u00e4, p\u00e4ivitettelen kotisivujamme omassa tahdissa, k\u00e4yn t\u00f6iss\u00e4, juoksen, koiruuttelen, olen kotisaaressa, olen poikieni kanssa. Jotain on kes\u00e4kuun alussa tulossa ulos, valtakunnallisesti. Sen n\u00e4kee sitten, mit\u00e4 tuo aviisi tuo tullessaan. El\u00e4m\u00e4 on suloinen matka. Joskus jalkojen alla on kivikkoinen polku, joskus pehme\u00e4 rantahiekka. Jokainen kulkee oman polkunsa. On hyv\u00e4 ottaa k\u00e4dest\u00e4 kiinni silloin, kun kulkeminen on raskasta. Ei tarvita sanoja, tarvitaan empatiaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuinka vaikeaa, ja vaarallistakin, on sukeltaa veteen, jonka pohjaa et tunne. Syvyys on arvoitus, kivist\u00e4 et tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 hypp\u00e4\u00e4 tuntemattomaan. Siksikin on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, kahlata uusilla rannoilla ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 loikkiminen veteen my\u00f6hemm\u00e4ksi huviksi. Empatia on voimavara ja kyky, joka on harvalla. Kun asettuu toisen housuihin ja kykenee kokemaan asioita, joita itse ei ole koskaan kohdannut, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[79,6],"tags":[169,40,21],"class_list":["post-4519","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-meri","category-pohdintoja","tag-erakkous","tag-maru","tag-matkanteko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4519"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4519\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4521,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4519\/revisions\/4521"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4519"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4519"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}