Tunnen usein alemmuutta. Kun tiedostan sen, etten kykene saavuttamaan asioita, joita toivoisin saavuttavani. Toisaalta pit\u00e4isi olla n\u00f6yr\u00e4, eik\u00e4 kuluttaa aikaa haaveiluun, jonka tiet\u00e4\u00e4 olevan saavuttamattomissa. Kuitenkin tuntee olevansa keskener\u00e4inen ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tyhmempi, kun ei ole palikoita siihen, mit\u00e4 haluaisi olla. Se klisee, ett\u00e4 ole tyytyv\u00e4inen siihen, mit\u00e4 sinulla jo on, \u00e4l\u00e4k\u00e4 kurkottele jatkuvasti aidan toiselle puolelle, latistaa ihmisen kehittymishalun.<\/p>\n
Ihmisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asiat ketjuuntuvat helposti. Jokaisella on tietyt rajat, mink\u00e4 puitteissa toimia. Ja sitten tapahtuu niit\u00e4 asioita, joita el\u00e4m\u00e4ksikin kutsutaan. Yhteiskunnalla on tietyt normit ja kriteerit, milloin henkil\u00f6 on mm. oikeutettu tukiin. Ja suurella pensselill\u00e4 on maalattu stereotypioita, joita oletetaan kaikkien apinoivan. Ja t\u00e4m\u00e4 sitten on hyv\u00e4? Toitotetaan suurilla trumpeteilla, ett\u00e4 tasa-arvoa ja yksil\u00f6llisyytt\u00e4 tuetaan. Mutta lopulta juuri ne lakaistaan maton alle ja todetaan, ettet lukeudu niiden ja niiden pyk\u00e4lien sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Siksip\u00e4 juuri minunkaltaiset erakoituvat. Tuntuu, ettei yhteiskunta anna mit\u00e4\u00e4n ja toisaalta yhteiskunta on liian aggressiivinen, tulospainotteinen ja kiihke\u00e4. Ne, joiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on tapahtunut asioita, jotka repiv\u00e4t syd\u00e4men rikki, ja asioiden p\u00e4\u00e4lle on viel\u00e4 paketoitu erilaiset ev\u00e4\u00e4t el\u00e4\u00e4 kuin valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4, ollaan yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4, josta ainut tie ulos on erakoituminen.<\/p>\n
Erakoituminen ei ole paha asia. Ei ole kiveen kirjoitettua totuutta, ett\u00e4 kaikkien pit\u00e4isi olla sosiaalisia, ulosp\u00e4insuuntautuneita ja yhteiskunnallisesti aktiivisia. Meit\u00e4 on moneksi. Itse\u00e4ni satuttaa lukea tekstej\u00e4, joissa ylistet\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainittuja ominaisuuksia. Erakot ja maanhiljaiset luetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n holhottaviksi surkimuksiksi, joiden el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4 paheksutaan. Ik\u00e4\u00e4nkuin erakkous olisi sairaus, jotka koetetaan vimmalla parantaa.<\/p>\n
Yh\u00e4 aina vaan tunnen alemmuutta. Ihmettelen v\u00e4lill\u00e4 suurin silmin maailmanmenoa. Ja sit\u00e4 erilaisuutta, joka lopulta on rikkaus. Pieneen, hyvinkin v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iseen asiaan l\u00f6ytyy monia, monia n\u00e4k\u00f6kantoja. Minulla on useampi yst\u00e4v\u00e4 ja tuttava, jotka rakastavat kotiensa sisustamista. Toisilla sisustuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 huonekalut ja verhoilu. Toisilla on pieni\u00e4 esineit\u00e4 kauniisti sijoiteltuna pitkin kotia. Olen v\u00e4lill\u00e4 miettinyt, ett\u00e4 esineill\u00e4 saattaa olla hyvinkin suuri merkitys omistajilleen. Ne tuovat ehk\u00e4 muistoja ja ovat silmille kauniita. T\u00e4st\u00e4kin asiasta olen l\u00f6yt\u00e4nyt yleist\u00e4 paheksuntaa. Joku viisas on sanonut, ett\u00e4 miksi ker\u00e4t\u00e4 ymp\u00e4rilleen materiaa. Kuka nuo latteudet on keksinyt? Ja miksi ihmiset sokeina koettavat tavoitella sellaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka ei lopulta kuitenkaan ole heid\u00e4n omaa? Yhteiskunta normittaa ja osoittelee herk\u00e4sti sormella normeista poikkeavia. Yleistet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla sit\u00e4 ja tuota muttei t\u00e4t\u00e4. Jos pit\u00e4\u00e4 pienist\u00e4 kauniista esineist\u00e4, niin sitten se on niin. Ihminen on onnellinen eik\u00e4 taatusti satuta ket\u00e4\u00e4n pienill\u00e4 esineill\u00e4\u00e4n kodissaan.<\/p>\n
Koska tunnen alemmuutta, minulla on sis\u00e4ll\u00e4ni yh\u00e4 voimakas tarve kehitty\u00e4. Kehitys vaatii suunnitelman. Ja suunnitelma vaatii huomisen. Oli pitk\u00e4 periodi, jolloin minulla ei ollut huomista, eik\u00e4 edes nykyhetke\u00e4. Vaikka ponnistelen voimalla eteenp\u00e4in, on lohdullista palata menneisyyteen. T\u00e4h\u00e4n joku viisas taas sanoisi, ettei ole j\u00e4rke\u00e4 el\u00e4\u00e4 menneisyydess\u00e4 eik\u00e4 suunnitella liikaa tulevaa. On vain nykyhetki. Sek\u00e4\u00e4n latteus ei pid\u00e4 paikkaansa. Menneisyys on minulle aika, jossa suurimman osan arkeani el\u00e4n. Ja se on voimakkaasti olemassa, sit\u00e4 ei pyyhi kukaan minulta pois eik\u00e4 pysty est\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4mist\u00e4ni menneisyydess\u00e4. Menen kuitenkin my\u00f6s eteenp\u00e4in. Ehk\u00e4p\u00e4 el\u00e4n ongelmitta eri aikamuodoissa?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tunnen usein alemmuutta. Kun tiedostan sen, etten kykene saavuttamaan asioita, joita toivoisin saavuttavani. Toisaalta pit\u00e4isi olla n\u00f6yr\u00e4, eik\u00e4 kuluttaa aikaa haaveiluun, jonka tiet\u00e4\u00e4 olevan saavuttamattomissa. Kuitenkin tuntee olevansa keskener\u00e4inen ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tyhmempi, kun ei ole palikoita siihen, mit\u00e4 haluaisi olla. Se klisee, ett\u00e4 ole tyytyv\u00e4inen siihen, mit\u00e4 sinulla jo on, \u00e4l\u00e4k\u00e4 kurkottele jatkuvasti aidan toiselle […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[26,169,122,80,45,49],"class_list":["post-4585","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pohdintoja","tag-adhd","tag-erakkous","tag-menneisyys","tag-suunnitelmat","tag-tavoitteet","tag-valkoistajamustaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4585","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4585"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4585\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4586,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4585\/revisions\/4586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4585"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4585"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4585"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}