{"id":4689,"date":"2020-07-21T14:51:50","date_gmt":"2020-07-21T12:51:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4689"},"modified":"2020-07-21T14:51:50","modified_gmt":"2020-07-21T12:51:50","slug":"energiapiikit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4689","title":{"rendered":"Energiapiikit"},"content":{"rendered":"<p>Kyll\u00e4, niit\u00e4 on minullakin, vaikka paljon liikunkin. No, viime y\u00f6n\u00e4, omien t\u00f6ideni j\u00e4lkeen palautin ty\u00f6auton varikolle ja koska miehell\u00e4ni oli viel\u00e4 ty\u00f6t kesken, l\u00e4hin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kohti mantereen kotiamme. T\u00e4m\u00e4 on siis hyvin tavanomaista meille. Matkaa kertyy 5-6 kilsaa, riippuen, mit\u00e4 reitti\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n. Usein kuljen rantareitti\u00e4, sill\u00e4 merelle katselu on mulle tyypillist\u00e4. Se ei tymp\u00e4ise koskaan, vaikka merell\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 viet\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koti- ja ty\u00f6matkoissa kaksi tuntia. Rantareitti on my\u00f6s hiljaisempi kuin l\u00e4hi\u00f6iden l\u00e4pi k\u00e4veleminen, vaikka varhaisesta aamusta puhutaankin.<\/p>\n<p>T\u00f6iss\u00e4 siis saan joka y\u00f6 hien pintaan. Lihakset ovat valmiiksi l\u00e4mpim\u00e4t ja tuo k\u00e4vely itseasiassa on sel\u00e4lleni enemm\u00e4n kuin hyv\u00e4ksi, sill\u00e4 istahtaminen t\u00f6iden j\u00e4lkeen autonpenkille, passiivisena istumaan, j\u00e4ykist\u00e4\u00e4 sel\u00e4n. Yliliikkuvan sel\u00e4n kirosana on juuri liikkumisen j\u00e4lkeinen passivoituminen. Liikett\u00e4 pit\u00e4isi mahdollisuuksien mukaan jatkaa, kunnes syke on rauhoittunut. Ylikuormistustilan voi est\u00e4\u00e4, liikkumalla riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n mutta rauhallisesti. No, minun tapauksessa tuo rauhallisuus on todella etsitt\u00e4v\u00e4 ominaisuus. Siihen pit\u00e4isi mun panostaa enemm\u00e4n. <\/p>\n<p>Mutta se piikki! K\u00e4velin reippaasti eteenp\u00e4in. Reitti polveilee kaupungin laitamilla, ei siis keskustassa. Ohitan mm. keskussairaalan, voimalaitoksen, pieni\u00e4 firmoja takapihoineen ja ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden suosiman rantareitin, jossa meri on aivan liki. Kotkassa se kyll\u00e4 on aina hyvin liki. Mit\u00e4 kummaa sitten rekister\u00f6ink\u00e4\u00e4n verkkokalvoilleni siin\u00e4 k\u00e4velless\u00e4ni. Joku heppu juoksi nelj\u00e4n aikaan aamulenkill\u00e4. H\u00e4n eteni edess\u00e4ni vajaan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in h\u00e4net hyvin, sill\u00e4 olin kohdassa, jossa tie on suhteellisen suora ja laskee ensin loivasti alam\u00e4keen ja sen j\u00e4lkeen se nousee yht\u00e4 loivasti yl\u00e4m\u00e4keen. Juoksija taivalsi yl\u00e4m\u00e4kiosuudessa, noin puolessa v\u00e4liss\u00e4 m\u00e4ke\u00e4. Iski vanha tuttu ota-selk\u00e4-kiinni -vimma (aikanaan tuo oli usein kisoissa taktiikkani). H\u00e4nell\u00e4 oli valkoinen t-paita p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n, joten kohde oli helppo pit\u00e4\u00e4 n\u00e4kyill\u00e4. Sitten jalat vain l\u00e4htiv\u00e4t rullaamaan. V\u00e4lill\u00e4 tuli mutkia reitille ja juoksija katosi hetkeksi silmist\u00e4ni mutta seh\u00e4n vaan sai minut etenem\u00e4\u00e4n tiuhempaan askeltaen. Ja niin lopulta, heppu oli saavutettu, juostu rinnalla ja ohitettu.<\/p>\n<p>Tunsin hyvin voimakkaan energialatauksen t\u00e4st\u00e4 pyr\u00e4hdyksest\u00e4. Matka ei ollut siis kummoinen, juostua tuli kolmisen kilometri\u00e4 ja kiinni ottamani selk\u00e4 kuului vanhemmalle mieshenkil\u00f6lle. Joten vauhti ei lopulta p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimannut. Se sai kuitenkin jo valmiiksi vilkkaan ajatuksenjuoksuni pinkomaan tuhatta ja sataa. Kroppani hyp\u00e4hteli sinne t\u00e4nne ja itseasiassa pomppiminen ei loppunut Marua ajaessakaan. Istuin katolla, laskeuduin kajuuttaan ja taas nousin katolle. Mahdoin olla n\u00e4ky, tosin viiden aikaan aamulla sit\u00e4 ei ollut merell\u00e4 kukaan katselemassa. Vain mieheni, joka on tottunut levottomaan liikehdint\u00e4\u00e4ni. Lihakseni olivat niin t\u00e4ynn\u00e4 liikett\u00e4, ett\u00e4 nukkuminen oli melkoinen suoritus (kaksi tuntia tuli koisattua).<\/p>\n<p>Nyt olen sitten liikehtinyt positiivisessa mieless\u00e4 sinne, t\u00e4nne ja tuonne ja nauttinut energian tuomasta hyv\u00e4st\u00e4 fiiliksest\u00e4. Selk\u00e4 on hiljaa, vaikka asfalttijuoksu ei ole koskaan hyv\u00e4 vaihtoehto sille. Eilen sain energiaa yst\u00e4v\u00e4ni luona k\u00e4ymisest\u00e4, t\u00e4n\u00e4\u00e4n juoksemisesta (ja etenkin kisaviettini tyydytt\u00e4misest\u00e4) ja mit\u00e4p\u00e4 viel\u00e4&#8230; \ud83d\ude00 Normaalit 25 kilsaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 on liikuttu mutta extraenergia lis\u00e4ll\u00e4: Hyppelyt (korkealle ponnistettuna) k\u00e4velylenkkien mausteena. P.s molempien lenkkien yhteydess\u00e4, useita satoja metrej\u00e4 kerrallaan. Energiapiikkej\u00e4 pit\u00e4\u00e4 poimia lis\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 lis\u00e4\u00e4n juoksun jokaiseen aamuun, jolloin matkaan t\u00f6ist\u00e4 kotiinp\u00e4in.<\/p>\n<p>Tunnen itseni jouseksi \u263a\ufe0f<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kyll\u00e4, niit\u00e4 on minullakin, vaikka paljon liikunkin. No, viime y\u00f6n\u00e4, omien t\u00f6ideni j\u00e4lkeen palautin ty\u00f6auton varikolle ja koska miehell\u00e4ni oli viel\u00e4 ty\u00f6t kesken, l\u00e4hin k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kohti mantereen kotiamme. T\u00e4m\u00e4 on siis hyvin tavanomaista meille. Matkaa kertyy 5-6 kilsaa, riippuen, mit\u00e4 reitti\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n. Usein kuljen rantareitti\u00e4, sill\u00e4 merelle katselu on mulle tyypillist\u00e4. Se ei tymp\u00e4ise koskaan, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,9],"tags":[27,21],"class_list":["post-4689","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-juokseminen","category-tyo","tag-juokseminen","tag-matkanteko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4689","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4689"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4689\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4690,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4689\/revisions\/4690"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4689"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4689"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4689"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}