{"id":4910,"date":"2021-01-26T10:03:21","date_gmt":"2021-01-26T08:03:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4910"},"modified":"2021-01-26T13:11:23","modified_gmt":"2021-01-26T11:11:23","slug":"tammikuinen-meri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/?p=4910","title":{"rendered":"Tammikuinen meri"},"content":{"rendered":"

Viimeisimm\u00e4st\u00e4 bloggauksesta on kulunut useampi kuukausi. Olen todennut itselleni, ett\u00e4 minusta ei ainakaan tule oikeasti bloggaajaa. En vain kykene s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyteen sen suhteen. Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 blogi onkin kanava itselleni purkaa ajatuksia eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n paikka, mihin tuotan teksti\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jostain tietyst\u00e4 aiheesta. Blogeilla on normaalisti joku nimi ja johtoajatus. Meid\u00e4n blogilla sit\u00e4 ei ole.<\/p>\n

Mennyt syksy ja alkutalvi on ollut uupumuksesta toipumista. Paljon on tapahtunut ymp\u00e4rill\u00e4mme mutta omassa pieness\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme ei ole tapahtunut mit\u00e4\u00e4n poikkeavaa. Keskitalvi ja ikkunasta n\u00e4kyy m\u00e4r\u00e4n oloisia, valkoisia hankia. Perin tyypillinen talvimaisema. Tammikuisen lumimyrskyn kasvattamat hanget ovat yh\u00e4 voimissaan, vaikka vett\u00e4 on vihmonut viimep\u00e4iv\u00e4t plussakelien pit\u00e4ess\u00e4 pintansa. Uskon, ett\u00e4 pakkanen viel\u00e4 tulee takaisin. Jos ei ihan paukkuen, niin tulee kuitenkin.<\/p>\n

Marulla oli poikkeusellisen pitk\u00e4 kausi. Seh\u00e4n laskettiin viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 jo maaliskuun lopulla mereen ja nosto tapahtui vasta t\u00e4m\u00e4n vuoden puolella tammikuun 3. Vaikka olen ollut merell\u00e4 koko ik\u00e4ni, en ole koskaan ajanut omaa venett\u00e4 tammikuussa. P\u00e4iv\u00e4 oli pilvinen. Saariston rannoilla oli hentoinen valkoinen vaippa ja tuuli puhalteli lounaasta verkkaisesti. Katselin ajaessani ulappaa ja pikku saaria, jotka t\u00e4h\u00e4nastisen el\u00e4m\u00e4ni aikana ovat aina olleet paksun j\u00e4\u00e4n peitossa tammikuun kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tuntui utopistiselta ohjata omaa venett\u00e4 vapaana liplattavassa meress\u00e4, keskitalvella. Marun keulat\u00e4kill\u00e4 ollut lumi muistutti minua koko matkan, ett\u00e4 teen jotain hyvin poikkeuksellista.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Tammikuinen meri. Matkalla Marun nostoon talviunille 3.1.2021.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

\n
\"\"<\/a>

Maru veneiden talvis\u00e4ilytyskent\u00e4ll\u00e4 Kuusisessa odottamassa kev\u00e4tt\u00e4.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen sairaslomalla. Onneksi en pitk\u00e4ll\u00e4 sellaisella. Sormeni taittui t\u00f6iss\u00e4 ja etusormen nivelkapseli sai siipeens\u00e4. Urakoin viel\u00e4 liki kaksi viikkoa ty\u00f6maalla kipe\u00e4ll\u00e4 ja turvonneella k\u00e4dell\u00e4, kunnes kovat s\u00e4ryt estiv\u00e4t minua nukkumasta ja oli pakko menn\u00e4 n\u00e4ytille l\u00e4\u00e4k\u00e4riin. Sormi kuvattiin. Onnekseni ei murtumia ollut. Sairasloman my\u00f6t\u00e4 olen ollut tiiviisti kotona ja nauttinut talvisista keleist\u00e4 koirien kanssa lenkkeillen. Olen saanut voimia siit\u00e4, kun iltaisin, h\u00e4m\u00e4r\u00e4n laskiessa mets\u00e4n ylle, ei ole tarvinnut l\u00e4hte\u00e4 tarpomaan yhteysaluslaiturille. T\u00f6ihin sin\u00e4ns\u00e4 on ik\u00e4v\u00e4 ja tykk\u00e4\u00e4n ehdottomasti olla t\u00f6iss\u00e4. Kuitenkin siirtyminen mantereelle on minulle aina stressin paikka. Kaupungissa on \u00e4\u00e4ni\u00e4, ihmisi\u00e4, sykett\u00e4, joka saa minut levottomaksi. Sitten y\u00f6ll\u00e4, kun l\u00e4hdemme t\u00f6ihin, kaupunki on hiljentynyt ja meteliahdistus laskee minussa. Aamulla on taas kova kiire pois mantereelta, kotiin ja hiljaisuuteen.<\/p>\n

Koirat ovat nauttineet pitkist\u00e4, talvisista lenkeist\u00e4. Niiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen lenkitt\u00e4minen on minun lempipuuhaa. Koiria on kerralla mukana 1-3. Teen p\u00e4ivitt\u00e4in 2-3 lenkki\u00e4, joten koko lauma on aina lenkitetty kahdessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Lenkit ovat k\u00e4vely\u00e4, juoksua ja niiden sekoitusta. V\u00e4lill\u00e4 koirat ovat valjaissa, v\u00e4lill\u00e4 vapaana. Lenkkikaverit vaihtuvat p\u00e4ivitt\u00e4in. Nyt mahtavana lumitalvena huskyt ovat p\u00e4\u00e4sseet my\u00f6s t\u00f6ihin. Pulkanvetoa pienehk\u00f6ll\u00e4 kuormalla ja n\u00e4en kuinka koirien into ja ilo ovat kukkeimmillaan. My\u00f6s pikku Laikku on p\u00e4\u00e4ssyt harjoittelemaan pulkan vetoa, turvallisten ja rauhallisten aikuisten kanssa. Kun olemme mantereella iltaisin, Laikun lis\u00e4ksi mukana on usein toinenkin koira. Olemme lenkkeilleet kaupungin mets\u00e4alueilla ja n\u00e4in koirat saavat virikkeit\u00e4 uudenlaisten maastojen ja hajujen muodossa. Kaikki lauman koirat eiv\u00e4t sovellu olemaan kerrostalok\u00e4mp\u00e4ss\u00e4mme, joten niille keksin sitten saariston puolella erilaisia virikkeit\u00e4.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Talven riemuja tammikuisella mets\u00e4lenkill\u00e4: Kero, Laikku ja takana Kiiki.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lepo on my\u00f6s vaikuttanut henkisesti voimaannuttavasti. Olen jo pitk\u00e4\u00e4n, vuosia, miettinyt itseni pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 muutamaksi kuukaudeksi. Viel\u00e4 ei ole tullut eteen sellaista mahdollisuutta. T\u00e4m\u00e4 lyhyt sairasloma kasvattaa kuitenkin ajatuksia toteuttaa tuo tauotus. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen on sis\u00e4ll\u00e4ni asuva suru. Tunnollinen ihminen on siit\u00e4 kummajainen, ett\u00e4 h\u00e4n kuvittelee jaksavansa tehd\u00e4 kaiken ilman lepoa. Enk\u00e4 tarkoita t\u00e4ss\u00e4 nyt nukkumista vaan henkist\u00e4 lepoa. V\u00e4lill\u00e4 tunnen, kuinka loppu olen mutta en ole saanut voimia kuitenkaan ottaa t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6terveydess\u00e4 puheeksi. Nyt kun olen pakosti pois t\u00f6ist\u00e4 sairasloman muodossa, on sis\u00e4ll\u00e4ni virinnyt toivo, ett\u00e4 uskallan menn\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin luo keskustelemaan muutaman kuukauden mittaisesta henkisest\u00e4 levosta. Menett\u00e4misen tuska kun ei helpota piilottamalla sit\u00e4 ty\u00f6nteon ja arjen kiireiden helmoihin. Surulle pit\u00e4\u00e4 antaa aikaa ja sit\u00e4 en ole tehnyt. Itsens\u00e4 kanssa oleminen paikassa, jossa ei ole kuin oma perhe, on parasta tehohoitoa tuskan uuvuttamalle mielelle. N\u00e4in ainakin minun kohdalla.<\/p>\n

\n
\"\"<\/a>

Kire\u00e4n pakkasp\u00e4iv\u00e4n kauneutta Kotkan edustalla. Olemme matkalla kotiin Otavan kyydill\u00e4.<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Toivon kunnon talven jatkuvan maaliskuun loppuun asti. Hiiht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on ollut hienoa k\u00e4yd\u00e4, vaikka nyt se on hetken tauolla tuon sormivammani takia. Talven lumien alkaessa sulaa her\u00e4\u00e4 kyltym\u00e4t\u00f6n halu saada Maru laineille ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 sen kanssa merelle. Kev\u00e4t tulee aikanaan ja kes\u00e4n my\u00f6t\u00e4 uskon, ett\u00e4 koko ihmiskunta p\u00e4\u00e4see palamaan normaalimpaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 ennen t\u00e4m\u00e4 pieni ihminen tallustaa saariston lempe\u00e4ss\u00e4 suojassa, talvip\u00e4ivist\u00e4 nauttien.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeisimm\u00e4st\u00e4 bloggauksesta on kulunut useampi kuukausi. Olen todennut itselleni, ett\u00e4 minusta ei ainakaan tule oikeasti bloggaajaa. En vain kykene s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyteen sen suhteen. Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 blogi onkin kanava itselleni purkaa ajatuksia eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n paikka, mihin tuotan teksti\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jostain tietyst\u00e4 aiheesta. Blogeilla on normaalisti joku nimi ja johtoajatus. Meid\u00e4n blogilla sit\u00e4 ei ole. Mennyt syksy ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,8,79,10,9,39],"tags":[175,63,40,60,38,53],"class_list":["post-4910","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huskyt","category-luonto","category-meri","category-terveys","category-tyo","category-veneily","tag-koirat","tag-luonto","tag-maru","tag-meri","tag-sairasloma","tag-talvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4910","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4910"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4910\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4919,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4910\/revisions\/4919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4910"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4910"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4910"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}