20.5. kuluvaa vuotta vasemmasta jalkater\u00e4st\u00e4ni korjattiin leikkauksella revennyt tibialis posterior -j\u00e4nne. J\u00e4nteen alue oli alkanut oireilemaan pikkuhiljaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021. Ensin siin\u00e4 oli lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 hermotusta, liev\u00e4\u00e4 turvottelua ja pikkuhiljaa jalka kipeytyi enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 ja vapaa-ajan liikunnassa. J\u00e4nteen seutu s\u00e4rki ja kipuili lopulta my\u00f6s levossa. Koska jatkoin sitke\u00e4sti t\u00f6iss\u00e4, lopulta molempiin jalkoihin tuli viel\u00e4 plantaarifastiikit. Varsinaista syyt\u00e4 j\u00e4nteen repe\u00e4m\u00e4lle ei ole. Mahdollisesti i\u00e4n tuoma j\u00e4nteen heikkeneminen, kova fyysinen kuormitus ja\/tai jokin itselt\u00e4ni huomaamatta j\u00e4\u00e4nyt ven\u00e4hdys ovat yhdess\u00e4 aiheuttaneet repe\u00e4m\u00e4n. (Leikkausosioon kirjoittelen t\u00e4m\u00e4nkin leikkauksen tarkempia tietoja toipumisen edetess\u00e4).<\/p>\n
Olin siis t\u00f6iss\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 sairaslomalla. Sairaslomaa en kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n pyyt\u00e4nyt jalkojen kipujen takia vaan tammikuussa 2020 sattuneeseen ty\u00f6tapaturmaan, jossa oikean k\u00e4den etusormeni v\u00e4\u00e4ntyi yliojennukseen ja sielt\u00e4 repesi\/katkesi nivelsiteit\u00e4. My\u00f6s k\u00e4mmenen puolelta repesi poikittainen j\u00e4nne. Sormen tarina on niin pitk\u00e4, etten ole jaksanut siihen paneutua kuukausiin sen paremmin. Ehk\u00e4 sitten, kun se leikataan syksyll\u00e4, kirjoitan siit\u00e4 enemm\u00e4n. Lokakuussa tapasin jalkakirurgin ja h\u00e4n r\u00f6ntgenkuvatutti molemmat jalat ja pisti vasemman viel\u00e4 magneettiinkin. Tuloksena siis j\u00e4nteen repe\u00e4m\u00e4 ja tulehdus. Alueella oli kaikenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 muuta pient\u00e4 kuten kulumaa, nesteily\u00e4 ja lis\u00e4luuta. P\u00e4\u00e4dyttiin korjaamaan j\u00e4nne leikkauksella, koska teen fyysist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jaloilla ja vapaa-aikani on eritt\u00e4in aktiivista liikkumista.<\/p>\n
Kivut lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t pikkuhiljaa leikkausta odotellessani. Alkusuunnitelma oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 leikkausp\u00f6yd\u00e4lle helmikuussa. Koronatilanteen huononeminen kotikunnassani kuitenkin siirsi leikkausta muutamaan otteeseen ja sitten elettiin viel\u00e4 hoitajien ty\u00f6taistelua, joten lopulta p\u00e4\u00e4sin leikkaukseen toukokuussa, alussa mainitsemanani p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ennen leikkausta olin laittanut ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4rin kanssa vireille osa-aika ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kehakemuksen. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tuli lopputalvesta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena kuntoutustukena vuodeksi. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n el\u00e4kehommaan oli siis selk\u00e4ongelmani, ei suinkaan jalat tai sormi, jotka ovat korjattavissa olevia vaivoja. Selvittelin el\u00e4keyhti\u00f6n kanssa tilannetta ja sain tiedon, ett\u00e4 vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen on suht helposti muunnettavissa jatkuvaksi osa-aika sairasel\u00e4kkeeksi. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hden sitten syksyll\u00e4 uudestaan hakemaan. Aloin tehd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 kevennetty\u00e4 ty\u00f6viikkoa huhtikuun alusta. T\u00e4m\u00e4 kevennys helpotti my\u00f6s jalkojen ja sormen tilaa niin paljon, etten en\u00e4\u00e4 tarvinnut kev\u00e4\u00e4st\u00e4 olla sairaslomalla ennen leikkausta lainkaan. Mahdottoman hienoja systeemej\u00e4 meille ei niin iskussa oleville viisikymppisille. Kevennetty ty\u00f6rytmi takaa t\u00f6iss\u00e4 jatkamisen ja samalla antaa mahdollisuuden hoitaa kipuja, kuntouttaa itse\u00e4\u00e4n ja lev\u00e4t\u00e4 tarpeeksi. He, joilla kroonisia kipuja on, tiet\u00e4v\u00e4t sen tarpeen.<\/p>\n
Samanaikaisesti kun itse k\u00e4rvistelin sekalaisissa ja kovenevissa kivuissa talvella, yhdeks\u00e4nvuotiaan saksanpaimenkoirani sel\u00e4n tilanne oli huonontunut. Koirallani on synnynn\u00e4inen Spina bifida occulta sel\u00e4ss\u00e4. Sairaus on ollut oireeton. Wilman selk\u00e4 oli kuitenkin alkanut edellisen\u00e4 vuonna oireilla selk\u00e4ytimen rappeuman\/selk\u00e4ytimen ahtauman oirein, ilman mink\u00e4\u00e4nlaista kipua. Takajaloista alkoivat hermotukset v\u00e4henty\u00e4, joka taas esti jalkojen voiman yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. K\u00e4vely oli hieman horjuvaa ja asioiden tekeminen ajoittain hankalaa. Koira on kuitenkin vilkas, sy\u00f6 hyvin ja on siis kivuton. Tilasin Wilmalle ajan osteopaatille. Menemme sinne hein\u00e4kuussa, kun itse olen taas k\u00e4vely-\/autolla-ajokykyinen. Sitten aloin mietti\u00e4 osteopaatin mahdollisuudesta auttaa itse\u00e4ni selk\u00e4ni kanssa.<\/p>\n
En siis ole viel\u00e4 tavannut osteopaattia. H\u00e4n kuitenkin pit\u00e4\u00e4 vastaanottoa p\u00e4\u00e4asiallisesti ihmisille ja on my\u00f6s p\u00e4tev\u00f6itynyt koiriin. Ajatukseni, jotka ovat hyvin vilkkaita (adhd), alkoivat lent\u00e4\u00e4. Aloin pohtia, voisiko osteopaatti auttaa minua selk\u00e4kipujeni kanssa. Minulla on paljon yst\u00e4vi\u00e4 ja tuttuja, jotka harrastavat juoksua ja liikkuvat muutenkin paljon. Lueskelen heid\u00e4n somep\u00e4ivityksi\u00e4 tyytyv\u00e4isen\u00e4 ja tunnen mielihyv\u00e4\u00e4, kun yst\u00e4v\u00e4ni saavat kokea liikunnan iloa. Silti pieness\u00e4 sopukassa, jossain hyvin syv\u00e4ll\u00e4 ajatusteni kammioissa, on toive. Haave. Unelma. Haaste itselleni. Voisinko viel\u00e4 juosta? T\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 liikunnan selke\u00e4 v\u00e4heneminen ja etenkin insentiteetin lasku lis\u00e4\u00e4 vaaraa painon nousuun. Koska olen koko ik\u00e4ni ollut aktiivinen, minulla ei ole pahemmin ollut paino-ongelmia. Nyt alkaa olla ja senkin takia haluaisin kyet\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rasitustasoa k\u00e4velyst\u00e4 kovemmaksi. Liika paino on sel\u00e4lleni myrkky\u00e4.<\/p>\n
Jos unohdan kaikki fyysiset asiat, mitk\u00e4 paljosta liikunnasta ja etenkin juoksemisesta saan, ajatukseni laukkaavat henkisten saamisten sf\u00e4\u00e4reihin. Tasainen pitk\u00e4 juoksu. Varhainen aamu saaristossa. Koirat juoksevat vapaina edess\u00e4ni. Pieni tuulenvire, meren tuoksu, lokkien kirkuna. Mets\u00e4, joka huokuu rauhaa. Ja se olotila, mik\u00e4 juoksun j\u00e4lkeen tulee. Vapaus, v\u00e4symys, t\u00e4ytel\u00e4isyys. T\u00e4t\u00e4 kaipaan. Olen kyll\u00e4 viikoittain h\u00f6lkk\u00e4illyt koiralenkeill\u00e4 pieni\u00e4 p\u00e4tki\u00e4. Tyyliin muutama sata metri\u00e4, muutaman kerran toistoina. Ei tule edes hiki \ud83d\ude41 Nyt kun joudun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemaan viel\u00e4 viikkoja suht paikoillani, t\u00e4m\u00e4 halu vaan kasvaa. En tied\u00e4, miten saan itseni rauhoitettua. Miten saan ajatukseni takaisin t\u00e4h\u00e4n hetkeen, arkeen, toipumiseen.<\/p>\n
Ihmisell\u00e4 on hyv\u00e4 olla unelmia, haasteita, tavoitteita. Realistisia mutta kyllin hulluja, jotta el\u00e4m\u00e4 maistuu selk\u00e4ydint\u00e4 my\u00f6ten \ud83d\ude42<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
20.5. kuluvaa vuotta vasemmasta jalkater\u00e4st\u00e4ni korjattiin leikkauksella revennyt tibialis posterior -j\u00e4nne. J\u00e4nteen alue oli alkanut oireilemaan pikkuhiljaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021. Ensin siin\u00e4 oli lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 hermotusta, liev\u00e4\u00e4 turvottelua ja pikkuhiljaa jalka kipeytyi enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n t\u00f6iss\u00e4 ja vapaa-ajan liikunnassa. J\u00e4nteen seutu s\u00e4rki ja kipuili lopulta my\u00f6s levossa. Koska jatkoin sitke\u00e4sti t\u00f6iss\u00e4, lopulta molempiin jalkoihin tuli viel\u00e4 plantaarifastiikit. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,6,10],"tags":[27,117,38],"class_list":["post-5396","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-juokseminen","category-pohdintoja","category-terveys","tag-juokseminen","tag-leikkaus","tag-sairasloma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5396"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5401,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5396\/revisions\/5401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}