Kellojen siirtely Suomessa on nyt jatkunut yht\u00e4jaksoisesti vuodesta 1981. Kellojen siirtelyn lopettamisesta ihmiset ovat varsin yksimielisi\u00e4.<\/p>\n
\u00c4skett\u00e4in pidettiin mielipidekysely, pit\u00e4isik\u00f6 siirty\u00e4 pysyv\u00e4sti kes\u00e4aikaan vai talvi- eli normaaliaikaan. Normaaliaikaa kannattavat voittivat kyselyn,\u00a0 tosin\u00a0 niukasti. T\u00e4llaisissa kyselyiss\u00e4 voi olla kyll\u00e4kin v\u00e4\u00e4ristym\u00e4\u00e4, eli niihin osallistuvat innokkaimmin ehk\u00e4 nuoret aikuiset taajama-alueilta,\u00a0 joiden koko el\u00e4m\u00e4n ajan on siirrelty kelloja ja joille asialla ei ole suurta merkityst\u00e4.<\/p>\n
Maaseudun v\u00e4est\u00f6n mielipide ei ehk\u00e4 t\u00e4llaisissa kyselyiss\u00e4 tule tarpeeksi voimakkaasti esiin.\u00a0Suomessa ei olisi varmaan koskaan edes siirrytty kes\u00e4aikaan, jos maataloustuottajien mielipidett\u00e4 olisi kuultu.<\/p>\n
Aikoinaan kes\u00e4aikaa perusteltiin mm. energians\u00e4\u00e4st\u00f6ll\u00e4. Eli ihmiset aikaisemmin kes\u00e4ll\u00e4 t\u00f6ihin, niin tulee kes\u00e4aamujen valoisuus paremmin hy\u00f6dynnetty\u00e4. Iltaisin j\u00e4isi sen mukaan sitten my\u00f6s enemm\u00e4n valoisaa vapaa-aikaa. Kuitenkin Suomessa kes\u00e4kuukaudet ovat muutenkin niin valoisia, ett\u00e4 ei ole energians\u00e4\u00e4st\u00f6n kannalta merkityst\u00e4 meneek\u00f6 joku t\u00f6ihin kello 8, 6 vai 5. Samoin ihmisten nukkuma-aika ei muutu eli nukkumaan menn\u00e4\u00e4n sitten my\u00f6s valoisaan aikaan. Kaikkea el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei pit\u00e4isi mitata vain taloudellisin perustein.<\/p>\n
Jossain vaiheessa viel\u00e4 keksittiin, ett\u00e4 pidennet\u00e4\u00e4n kes\u00e4ajan voimassaoloa syyskuun lopulta lokakuun loppuun. Juuri tuossa vaiheessa syksyll\u00e4 syysp\u00e4iv\u00e4ntasauksen j\u00e4lkeen ajatus jostain energians\u00e4\u00e4st\u00f6st\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy aivan p\u00e4invastaiseksi, kun monet ihmiset pakotetaan l\u00e4htem\u00e4\u00e4n t\u00f6ihin pime\u00e4ll\u00e4, kun tuntia my\u00f6hemmin olisi valoisaa.<\/p>\n
Nykyisin kun entist\u00e4 suurempi osa ihmisist\u00e4 tekee t\u00f6it\u00e4 ep\u00e4tyypillisiin aikoihin eli aina vain v\u00e4hemm\u00e4n perinteist\u00e4 kuudesta kahteen tai kahdeksasta nelj\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 niin kellojen siirtelyss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Ennemmin voisi muuttaa ty\u00f6aikoja tunnilla kes\u00e4ksi niill\u00e4 aloilla, joilla sille on jotain merkityst\u00e4, eik\u00e4 muuttaa koko yhteiskunnan rytmi\u00e4.<\/p>\n
Normaali- eli talviaikaa Suomessa voi puoltaa my\u00f6s se, ett\u00e4 jos Ruotsi ja muutenkin maat Suomen l\u00e4nsipuolella p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4d\u00e4 pysyv\u00e4sti kes\u00e4aikaan, niin silloin esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa olisi sama aika. T\u00e4t\u00e4kin on liike-el\u00e4m\u00e4 pit\u00e4nyt joskus t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Vaikka kaikkea ei pit\u00e4isi mitata vain taloudellisin perustein, niin olisi erikoista, jos liike-el\u00e4m\u00e4n edustajat nyt kannattaisivatkin eri aikaa Suomeen kuin Ruotsiin tai Saksaan.<\/p>\n
Omasta mielest\u00e4ni luonnollisin aikavy\u00f6hyke Suomessa olisi ymp\u00e4ri vuoden nykyinen normaali- eli talviaika (UTC+02:00), jolloin aurinko on korkeimmillaan kello 12 tai niin l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4 kuin se on mahdollista t\u00e4ss\u00e4 aikavy\u00f6hykkeess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kellojen siirtely Suomessa on nyt jatkunut yht\u00e4jaksoisesti vuodesta 1981. Kellojen siirtelyn lopettamisesta ihmiset ovat varsin yksimielisi\u00e4. \u00c4skett\u00e4in pidettiin mielipidekysely, pit\u00e4isik\u00f6 siirty\u00e4 pysyv\u00e4sti kes\u00e4aikaan vai talvi- eli normaaliaikaan. Normaaliaikaa kannattavat voittivat kyselyn,\u00a0 tosin\u00a0 niukasti. T\u00e4llaisissa kyselyiss\u00e4 voi olla kyll\u00e4kin v\u00e4\u00e4ristym\u00e4\u00e4, eli niihin osallistuvat innokkaimmin ehk\u00e4 nuoret aikuiset taajama-alueilta,\u00a0 joiden koko el\u00e4m\u00e4n ajan on siirrelty kelloja ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[57],"class_list":["post-556","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pohdintoja","tag-kesaaika"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=556"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":666,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions\/666"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}