Kun arkea sy\u00f6 kehossa oleva kipu riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ja toistuvasti, sit\u00e4 haluaa kauas kaikesta. En tunne kuuluvani mihink\u00e4\u00e4n. Itsell\u00e4ni on muutenkin hyvin heikko sosiaalinen tarve, ja nyt se on hiipumassa kokonaan pois.<\/p>\n
K\u00e4vin kes\u00e4n mittaan muutaman kerran nuoren koiramme kanssa koiran\u00e4yttelyss\u00e4. Tuo tilanne, jossa ihmisi\u00e4 ja h\u00e4lin\u00e4\u00e4 oli ymp\u00e4rill\u00e4 valtavasti ja oli pakosti oltava osa tuota massaa, tuntui eritt\u00e4in ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Olin kykenem\u00e4t\u00f6n olemaan rennosti ja ajatus jumiutui. Pieni pakokauhu oli kokoajan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Onnekseni koirani ei p\u00e4\u00e4ssyt kertaakaan jatkoon oman arvostelunsa j\u00e4lkeen, joten p\u00e4\u00e4simme l\u00e4htem\u00e4\u00e4n nopeasti pois paikalta. T\u00e4m\u00e4 sama tunne on p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun k\u00e4yn treeneiss\u00e4 koirieni kanssa. Kun treenaan yksin tai korkeintaan toisen ihmisen ollessa paikalla, olen rento ja koiraankin tarttuu t\u00e4m\u00e4 rentous. Tunne tulee p\u00e4\u00e4lle my\u00f6s niinkin arkisessa asiassa kuin kaupassak\u00e4ynti. Samoin se tuntuu jalkapallomatseissa, uimalassa, lenkill\u00e4 mantereella, jopa t\u00f6iss\u00e4 niin kauan, kunnes p\u00e4\u00e4sen l\u00e4htem\u00e4\u00e4n terminaalilta matkaan yksin. <\/p>\n
Kipu lis\u00e4\u00e4 tuota tunnetta. On sellainen olo, ett\u00e4 olen loukkaantunut villiel\u00e4in, jonka mahdollisuudet paeta paikalta ovat olemattomat, jos ymp\u00e4rill\u00e4 on muita. Olen koettanut sinnitell\u00e4 tuota tunnetta vastaan. Olen k\u00e4ynyt tietenkin t\u00f6iss\u00e4, ja my\u00f6s koiraharrastuksissa, joissa on muitakin paikalla. Jalkapallomatsit ovat yhteinen harrastus mieheni kanssa, samoin uiminen. Olen yritt\u00e4nyt siis tsempata itse\u00e4ni niihin mukaan. Kipu vaikuttaa my\u00f6s tunteeseen, olenko en\u00e4\u00e4 kykenev\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Kipukierre on ollut minulla pitk\u00e4lle yli nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta, joihin mahtuu 33 leikkausta ja yht\u00e4 monta toipilasaikaa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n tulee ik\u00e4\u00e4, sit\u00e4 hitaammin toivun. Lis\u00e4ksi olen saanut rasitteeksi sairauden, joka ei vaadi leikkausta mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajoittain kovaakin kipua.<\/p>\n
Hiljaisuus omassa kotona helpottaa oloa. Ei tarvitse n\u00e4hd\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, voin olla kivulias ja itke\u00e4 eik\u00e4 kukaan ole n\u00e4k\u00f6et\u00e4isyydell\u00e4 ihmettelem\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4h\u00e4n tuollakin on. Erakoituminen tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 ja olenkin nyt irtautumassa kaikesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 ihmisten kanssa tietoisesti, poislukien omat aikuiset lapset. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on ainut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen asia, jossa n\u00e4en 10-15 minuuttia ty\u00f6vuoron alussa ihmisi\u00e4. Jos sairauteni levi\u00e4\u00e4 (mit\u00e4 en tietenk\u00e4\u00e4n toivo), p\u00e4\u00e4sen irti my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kohtaamisista, sill\u00e4 sairausel\u00e4ke on varteenotettava vaihtoehto sille, ett\u00e4 arkeni olisi edes jotenkin siedett\u00e4v\u00e4\u00e4 kipujen kanssa.<\/p>\n
Monikaan ihminen ei ymm\u00e4rr\u00e4 tarvettani erakoitua. Jokaisella on omat tarpeet ja rajat sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen suhteen. Oli kyse sitten ihan liven\u00e4 olemisesta ihmisten seassa tai somessa. Syy, miksi t\u00e4m\u00e4n nyt omalle sivulleni kirjoitan, on se, ett\u00e4 jos t\u00e4st\u00e4 kirjoituksesta on edes yhdelle samanlaisissa tunnelmissa el\u00e4v\u00e4lle avuksi, tunnen iloa ja mielihyv\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 kirjoittaminen vaikeista tunteista ja asioista on minun osuuteni yhteis\u00f6llisyydest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kun arkea sy\u00f6 kehossa oleva kipu riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ja toistuvasti, sit\u00e4 haluaa kauas kaikesta. En tunne kuuluvani mihink\u00e4\u00e4n. Itsell\u00e4ni on muutenkin hyvin heikko sosiaalinen tarve, ja nyt se on hiipumassa kokonaan pois. K\u00e4vin kes\u00e4n mittaan muutaman kerran nuoren koiramme kanssa koiran\u00e4yttelyss\u00e4. Tuo tilanne, jossa ihmisi\u00e4 ja h\u00e4lin\u00e4\u00e4 oli ymp\u00e4rill\u00e4 valtavasti ja oli pakosti oltava osa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[169,111,162],"class_list":["post-5876","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-pohdintoja","tag-erakkous","tag-kipu","tag-yhteisollisyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5876","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5876"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5876\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5877,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5876\/revisions\/5877"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5876"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5876"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.laurapennanen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5876"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}