Maru

Maru on Porissa vuonna 1980 valmistettu Luvialainen Fiskari. Se on 8,5 metriä pitkä ja 2,7 metriä leveä. Moottorina on Perkins. Maru tuli minulle vuonna 2010 ja on siitä asti palvellut uskollisesti kovassa käytössä, toimien etupäässä työmatka kulkuneuvonani. Tunteja kaudessa kertyy liki 300. Veneilykausi alkaa heti jäiden lähdettyä huhtikuun lopulla ja loppuu jäiden tuloon marras-joulukuussa.

Keväthuolto ja lasku

Marun keväthuolto alkaa maalis-huhtikuun vaihteessa muutama viikko ennen oletettua laskua. Kevät on melkoista sääennusteiden kyttäämistä ja rannoilla tulee käveltyä normaalia enemmän 🙂 Yleensä vene seisoo koko talven pressun alla koskemattomana, joten pressun irroitus ja kajuutan tuuletus ovat ensimmäiset toimenpiteet. Maru on lasikuidutettu, joten tässä vaiheessa viimeistään mahdolliset kuitupinnan vauriot paikataan. Kuiduttaminen vaatii +15 asteen lämpötilan, joten tähän on syytä varautua jo syksyllä. Eli tiedostaa valmiiksi, jos tällaisia huoltotöitä on edessä. Varsinaisiin huoltoihin kuuluu polttoainesuodattimen vaihto sekä ensimmäisen ajon jälkeen öljyn ja öljynsuodattimen vaihto. Maissa ollessa uudet sinkit kiinnitetään syöpymisen ehkäisemiseksi kalaraudan takapäähän ja peräsimeen. Maruun on laitettu keväisin neljä sinkkiä. Lauhdutin suljetaan ja lisätään jäähdytinnestettä sekä tarkastetaan letkujen kunto moottorista. Ilmanputsari on hyvä tarkastaa. Myös laturinhihnan kunto ja kireys tarkistetaan. Akut kiinnitetään paikoilleen ja tarkistetaan sähköisten vempaimien toimivuus (valot, kaiku, puhaltimet ym). Marussa on erikseen käynnistysakku ja käyttöakku. Pilssipumpun toimivuus on ehdottomasti tsekattava ennen laskua. Ja sitten se tärkein: Pohjatapin paikoilleen laitto. Ulkopuolelle laitetaan silikonikerros varmistamaan vuotamattomuus. Ennen laskua lokikirjasta tarkastetaan viimeisin tankkaus eli varmistetaan, että polttoainetta löytyy tankista. Keula- ja peränarujen kunto on myös hyvä testata. Ja tietysti mukana on oltava ensimmäisestä ajosta lähtien riittävä määrä pelastusliivejä sekä toimiva sammutin, mela ja ankkuri köysineen. Myös pollarien kunto on hyvä tsekata ennen mereen laskua.

Itse lasku tapahtuu traktorin vetämän trailerin päällä. Traileri peruutetaan veneen alle, samalla avustajat poistavat sitä mukaa sivupukkeja ja palikoita veneen sivuilta ja alta. Nykyajan trailereissa on sivuttaissuuntaiset suoristajat ja kelkka, jonka avulla vene saadaan ilman lihasvoimaa oikeaan asentoon ja kulkemaan veteen ilman sen suurempia apuja. Laskussa avustajat pitävät keula- ja peränarusta kiinni ja ohjaavat veneen laskupaikan vierellä olevaan laituriin.

Marun lasku mereen keväällä 27.4.2018 veneiden talvisäilytyspaikalta Kuusisesta.

Kun vene on vedessä, päräytetään moottori käyntiin. Meriläisessä on tarkastettava, että merivesijäähdytysjärjestelmä toimii. Eli paapuurin puolelta tulevasta juorusta tulee vesi ulos sekä pakoputkesta roiskii myös vettä. Mahdollisen tihkumisvuodon pohjatapista huomaa kyllä välittömästi eli kannattaa pitää näkyvyys pohjatappiin ennen ajoon lähtöä. Kun kaikki toimii, on aika vetäistä hymy huulille ja lähteä nauttimaan kevään ensimmäisestä merimatkasta. Hyvää tuulta kaikille 🙂

Talvitelakointi ja huolto

Marun kausi on tavanomaista pidempi. Se on meille välttämätön kulkuväline, sillä yhteysaluksella emme pääse kulkemaan päivittäin mantereelle töihin. Vene on siis vedessä jäiden tuloon asti. Pikkupakkaset eivät ole este veneilylle. Vasta kiinteän jään muodostuminen Kuutsalon kylänlahdelle on se deadline, jolloin Maru nousee talviunille. Pakkaskeleillä on huolehdittava siitä, ettei pinnan yläpuolella olevat vesiletkut jäädy. Venettä siis käytetään useamman kerran päivässä ja moottoritilaan voi myös ohjata sisälämmittimen puhalluksen.

Talvi teki tuloaan aikaisin vuonna 2016, joten Maru nousi talviunille jo 9. marraskuuta, täkki lumessa. Paikkana Sapokan ramppi Tulikukon vieressä.

Nosto tapahtuu samaan tapaan kuin laskukin, traktorin ja trailerin avulla. Trailerilta alas otettaessa vene pukitetaan keula aavistuksen koholle, jotta vesi valuu pohjatapin reiästä ulos ja veneen pilssi ja kupeet pääsevät kuivumaan. Pukituksen jälkeen pohjatappi irrotetaan.

Kaikki sellaiset irtotavarat, jotka ovat alttiita kosteudelle, otetaan pois talveksi kajuutasta. Itse otan sänkyjen patjat pois ennen viimeistä ajoa. Pelastusliivit, lokikirja, mahdollisesti jotkin työkalut ym viedään kuiviin tiloihin veneestä. Lauhdutin avataan, jotta vesi ei jäädy siihen. Akut irrotetaan ja viedään huoneenlämpöön talveksi lataukseen. Viimeisin tankkaus on hyvä olla lokissa tai muualla muistissa, jotta keväällä tietää polttoainetilanteen. Kummasti sen asian unohtaa talven aikana, milloin on tankattu ja kuinka paljon sitä on tankissa. Kondensioveden varalta tankin voi myös jättää aivan täyteen.

Marussa kajuuttaan jätetään talveksi kosteudensyöjä, joka imee itseensä nuoskakelien aikana syntyvää kosteutta. Ennen pressutusta veneen pohja on hyvä pestä, jos levää tai näkinkenkiä on pohjassa. Myös kuitupinta tarkistetaan kauttaaltaan. Pressutuksessa on tärkeää laittaa pressu niin, että ei pääse syntymään kuoppaa satavalle painavalle vedelle tai lumelle, joka jäätyessään hajottaa pressun. Narut on hyvä vetää mahdollisimman tiiviisti ja tiuhaan kylkiä pitkin, sillä puuskatuulet tekevät melkoisia tepposia veneiden päällä oleville peitoille. Jos kelit ovat kovin vaihtelevia talvella, kannattaa veneen sisällä käydä kesken talvitelakka-ajankin.