Lokeista tulee usein mieleen pullasorsien ruokinnan yhteydessä varastelevat valkoiset linnut, jotka kakkaavat kaikkialle. Lokit ovat myös hyvin äänekkäitä syöksyessään kalastajien mereen heittämien perkeiden ja roskakalojen peräään. Lokkeja lähemmin tarkastellessa ainakin itse näen kauniin ja viisaankin linnun, joka on saarelaiselle tärkeä kevään tuoja. Lokki saapuu saaristoon keväällä avoveden mukana. Näin ollen lokin ilmaantuessa kevätjäille tietää, että lähellä on avovesi.
Kuutsalon vesillä on monia lokkilajeja. Yleisin lienee kalalokki, joka on ehdottomasti oma suosikkini. Myös suurikokoisia harmaa- ja merilokkeja elelee saaristossamme. Runsaslukuisena esiintyy tietenkin myös naurulokki. Pikkulokkeja alueella on myös mutta niiden erottaminen naurulokeista on matkan päästä vaikeaa. Todella harvoin saattaa törmätä selkälokkiin, jonka erottaa merilokista kirkkaan keltaisista koivista. Merilokilla koivet ovat vaaleanpunertavat.
Kuvaan usein kalalokkeja, jotka rohkeina lintuina asettuvat ikäänkuin linssin eteen. Eräänä kesänä kaksi kalalokin poikasta asustelivat laiturillamme elämänsä ensi viikot. Emo tarkkaili poikasia meidän tullessa paikalle mutta mitä enenmmän niille kertyi ikää, sen huolettomammin emo niiden perään katsoi. Poikasetkin alkoivat tottua meihin ja seisoskelivat rauhassa vierellämme, kun kuvasimme niitä. Omana haaveenani minulla on opetella piirtämään lokkeja. Ehkäpä joku päivä siihen puuhaan ryhdyn.