Kesäloma alkaa olla takanapäin. Niin, kesäloma keskellä talvea. Kolmen leikkauksen sarja vuoden sisällä siirsi sopivasti myös kesälomia ja mieluusti ne pidänkin juuri talvella, jolloin tupa tarvitsee päivittäistä lämmitystä puilla. Töissä ollessa on raskasta tulla kylmään taloon ja aloittaa lämmitys silloin, kun pitäisi päästä nukkumaan. Meille tämä ratkaisu, että olen talvet kotona, on paras.

Viime talvi oli raskas lämmitysten ja kelien suhteen. Samalta näyttää nyt tämä kuluvakin talvi, sillä paukkupakkasilla puita saa halkoa olan takaa ja heitellä uuniin lähes ympärivuorokautisesti. Vain sydänyöllä patteri lämmittää muutaman tunnin. Sen lämmitysaika on kiinni paitsi pakkasista myös pörssisähkön hinnasta. Viime talven jälkeen totesimme, että pörssisähkö on meille edullisin vaihtoehto, sillä puilla lämmittäminen säästää sähköä ja myös se, että toinen on kokoajan kotona saunamajurina.

Töihin on aina mukava palata. Mutta mantereelle meno ei ole minulle yhtään mukavaa. Se, että irtautuu saariston hiljaisuudesta kaupungin sykkeeseen, on minulle aina katastrofi. Vaikka kuinka asennoidun siten, että se on vaan illasta aamuun siellä ja sitten kotiin, jo pelkkä istuminen yhteysaluksessa kokka kohti manteretta aiheuttaa sisälläni hermostuneisuutta. Nyt kun olen ollut kotona kuusi viikkoa, palaaminen on entistä vaikeampaa. Koko loman aikana kävin kaksi kertaa mantereella, lähinnä pesemässä pyykkiä. Pikkupyykki hoituu saaressakin mutta lakanapyykin vien aina mantereelle isoon koneeseen. Pyykkäys vaatii tietenkin vettä ja sitä on tänä talvena kyllä pöntöissä riittänyt, kiitos plussakelien paukkupakkasten välissä. Tosin ei sitä kyllä hirveästi iloinnut noista vetisistä päivistä, sillä metsätiet muuttuivat liukkaiksi ja epätasaisiksi kulkea. Naapurien ajaessa kelkoilla, tiet ovat hyvässä kunnossa mutta mönkijät yhdistettynä plussakeliin ovat teiden kauhistus. Jalkamiehenä sitä arvostaa täälläkin sujuvaa kulkemista. Jos rämpimistreeniä kaipaa, voi poiketa metsätieltä metsään. Siellä on umpista kilometritolkulla.

Tätä kirjoittaessani pakkasta on kymmenisen astetta mutta 16 puuskissa pauhaava itätuuli tekee ilmasta hyytävän kylmää. Eletään siis keskitalvea, ainakin jos kelejä katsoo. Kevät tulee aikanaan, hanget katoavat ja kevätpuuhat alkavat Marun kanssa. Sitä odotellessa elän vahvasti talvea, halkopinon ja saunan välillä, välillä töissä käyden 🙂