Tapaturmassa vioittunut oikeankäden etusormi leikattiin 3.10.2022. Tämä kirjoitus kertoo ensimmäisen toipumisviikon ajatuksista.

Tämä matka leikatun sormen kanssa on haastava. Sormen lisäksi leikkaushaava on oikeassa ranteessa, josta siirre etusormeen otettiin. Oikeakätisenä olen tottunut tekemään kaiken oikealla kädellä. Lapsena onnekseni harjoittelin kirjoittamaan myös vasemmalla, joten kynällä pystyn nyt saamaan hyvää jälkeä aikaiseksi.

Mutta sitten se kaikki muu. Kuten tämä koneella kirjoittaminen, hampaiden harjaus, hiusten letittäminen, juuston höylääminen ja vessa-asiat. Aika kömöä ja hidasta touhua. Arkeeni tietysti kuuluu myös koirienhoito, veneellä ajaminen, pukeminen ja vaikkapa kissojen vessojen siivous. Niitä tehdessäni huomaan, kuinka hidasta ja kömpelöä ‘väärän’ käden kanssa toimiminen on.

Tämä on kuitenkin haastavuudessaan mukaansatempaavaa. Kokoajan vasen kehittyy, voimistuu ja tulee taitavammaksi. Niinkuin lapsena tehty harjoittelukin vasemmalla tuottaa nyt tulosta. Kauppalapuista saa miehen kertoman mukaan paremmin selvää kuin oikealla sutaisemalla kirjoitetusta listasta.

Henkisesti tuntuu, että olen vammainen, jonka arki on hankalaa. Tiedostan kyllä, että tämä on väliaikaista, parin kuukauden rutistus. Leikattu käsi on kuitenkin kipeä, sitä särkee ja sormet ovat voimakkaasti turvoksissa. Huomenna käteen vaihdetaan ortoosi, joten hieman helpotusta on luvassa. Pääsen mm pesulle.

Sen päätin, etten tämänkään episodin jälkeen lopeta vasemmalla kädellä kirjoittamista. Olen siis pitänyt yllä tuota lapsena harjoittamaani taitoa läpi aikuiselämäni. Ehdottomasti suosittelen kaikille käyttämään kirjoittaessa molempia käsiä.

Tästä on suunta vain eteenpäin ja toivon mukaan joulukuussa kipsin ja ortoosin suojissa olleet sormeni taas liikkuvat. Matka on hyvin erilainen kuin jalkaleikkauksissa mutta olenpahan taas yhtä kokemusta rikkaampi 🙂